ULJAALA (lyö kiivaasti kämmentään sohvaan). Mies! Minä kai tässä olen
rangaistuksen määrääjä, etkä sinä.
PAUKKAINEN. Ei! Kyllä minä määrään rangaistuksen ja te panette sen
täytäntöön.
ULJAALA (on kuohahtamaisillaan, mutta hillitsee itsensä,
pitkäveteisesti). Tästä voisi seurata eroittaminen —
PAUKKAINEN. Voisi?
ULJAALA (kiivaasti). Niin voisikin — jos minä tahtoisin!
PAUKKAINEN (yhtä levollisena). Tällaisesta rikoksesta täytyy seurata
erottaminen.
ULJAALA (aivan ymmällä). Mi—mitä?
PAUKKAINEN. Erottaminen heti — ilman irtisanomisaikaa.
ULJAALA (tuijottaa kotvan Paukkaiseen, nousee sitten hitaasti ja puhuu
matalasti ja hillitysti). Sinua voisi luulla löyhäpäiseksi, ellen minä
sinua tuntisi — (Naurahtaa hermostuneesti.) Sinä olet tehnyt minut
yksinkertaisesti — aseettomaksi. Minä tunnustan sen rehellisesti —
(Vakavasti.) Sanopa sinäkin avoimesti — minkätähden?
PAUKKAINEN (hymyillen). Tein rikoksen paljastaakseni kykyni — ja
määräsin rangaistuksen — näyttääkseni voimani.
ULJAALA (vitkaan). Mutta — mitä teet sitten — jos minä panen tuomion
täytäntöön?
PAUKKAINEN. Alan kilpailun.
ULJAALA (ivallisesti, heiluttaen kirjaa). Osuustoiminnassa?
PAUKKAINEN (tekee estävän liikkeen). Pyydän, ettei minun tarvitse
vakuuttaa samaa asiaa kahta kertaa.
ULJAALA (ihaillen, melkein kadehtien). Te olette täsmällinen —
selväsanainen —
PAUKKAINEN. Niin toivon. Ja vielä enemmän — haluan seisoa sanojeni
takana.
ULJAALA. Hm! (Miettii.) Hm! (Katselee kirjaa kädessään.) Saanko vähän
katsella tätä?
PAUKKAINEN. Olkaa hyvä!
ULJAALA. Onko läsnäolonne tällä hetkellä makasiineilla välttämätön?
PAUKKAINEN (ihmetellen ja hymyillen). Makasiineilla? Minä pidän itseni
erotettuna — tästä toimesta.