Esa Uljaala, kauppaneuvos
Kristiina, kauppaneuvoksetar
Agnes, heidän tyttärensä
Teuvo Tela, konttoripäällikkö.
Röyttö, tehtailija
Paukkainen, osastonpäällikkö
Mari, emännöitsijä.
Ohjeita esittäjille:
Uljaala on lihavahko, tanakka, vaaleaverinen ja suopeakielinen
mies. Hänen talonpoikaismaisessa esiintymistavassaan ja pehmeässä
sanonnassaan ei juuri voi huomata kauppiasta. Hänen ulkonainen
henkilönsä vivahtaa pikemmin pappiin tai koulunopettajaan. Tähän
vivahdukseen antavat suurimman aiheen kuitenkin aivan ulkonaiset
seikat: silmälasit ja sileäksi ajeltu leuka. Ohuet, lyhyet ja
huonokasvuiset, vaaleat viikset tuskin erottuvat ihon väristä. Hänen
suuttumisensa ei ole räikeätä, pikemmin hyväntahtoista pahoittelemista,
joskin hän joskus käyttää huutavaa puhelua. On puettuna
likaisenharmaaseen liinapukuun. Ikä yli 50 v.
Kristiina on pehmeä ja hyvänsävyinen kuin miehensäkin, eikä suinkaan
mikään "riikinkukko", vaikka hänen arvonsa onkin hänelle arka paikka —
mitä hän ei koskaan unohda. Ikä noin 40 v.
Agnes on herttainen ja lapsellinen, mutta tarmokas ja älykäs sekä
lellitellyn itsepintainen, tietäen hyvin, että hän aina itkunsa avulla
pääsee lopulliseen voittoon. Sentähden ei hänen viimeinen repliikkinsä
aamukelloista saa ilmaista hentomielisyyttä, vaan iloitsevaa,
itsetietoista voitonriemua. Ikä noin 20 v.
Paukkainen on repäisevän vapaa esiintymisessään — rohkeakatseinen ja
-eleinen, puhuen lyhyesti ja kirkkaasti. Hän luottaa omaan kykyynsä ja
älyynsä sekä varovaisuustoimenpiteisiinsä niin, että uskoo varmasti
voittavansa. Siksi käyttää hän hämmästyttävän huolettomasti rohkeita
otteitaan. Ikä noin 30 v.
Röyttö on vanha, viekas äijän-kekkuli, kavalakatseinen ja vaaniva.
Puhuu imelästi ja mairitellen.
Tela on hieno ja sivistynyt esiintymiseltään — vapaa kaikesta
teennäisyydestä. Käyttäytyy vaatimattomasti ja sydämellisesti, mutta
tulistuessa ilmenee luonteenlujuus ja tarmo sekä varma periaatteellinen
vakaumus. Ikä noin 30 v.
Mari on siisti ja työteliäs, mutta taipuisa hentomielisyyteen. Kun hän
vielä tämän lisäksi on ilmeisesti ihastunut Paukkaiseen, niin antautuu
hän kuvittelemaan liikoja Paukkaisen pintapuolisen ja kokonaan omasta
edusta johtuneen ehdotuksen johdosta.
Kauppaneuvoksen ruokasali. Aamupäivä.
MARI (järjestelee kahvipöytää).
ROUVA (tulee oikealta). Joko kaikki ovat käyneet aamupäiväkahvilla?
Puotipalvelijat ja —?
MARI. Ne ovat kyllä käyneet — ja konttooriväki. Viljaosastonpäällikkö
on enään käymättä.
ROUVA. Paukkainen?
MARI. Niin.
ROUVA (pöydän luona). Ainahan hän myöhästyy! Kaiket päivät tuo siunattu
kahvihomma tässä häiritsee koko elämän. Onko kauppaneuvos käynyt?
MARI. Eihän hän — tulee milloin sattuu — tai on tulematta. Eikä
neitikään —
ROUVA (istuu oikeanpuoliselle sohvalle). Missä hän on?
MARI. Hän on puutarhassa herra Telan kanssa.
ROUVA. Kaada minulle puoli kuppia — Ja anna tänne! — Milloin herra Tela
tuli?
MARI (hommatessaan kahvia). Hän tuli heti aamiaisen jälkeen.
ROUVA. Konttoorista?
MARI. Ei! Hän tuli kaupungilta — koska tuli eteisen kautta — sinne hän
riisui päällystakkinsakin. (Antaa kahvia rouvalle.) Rouva tekee hyvin!