oli C. Julius Caesarin ja T. Livion ohella mainioin historioitsia
romalaisen kirjallisuuden "kultaisella aikakaudella." Hän syntyi
blebejisessä perheessä _Amiternum_ nimisessä paikassa Sabinilaisten
maassa v. 86 e. Kr. s. Hänen ensimäinen nuoruutensa ikä jakautui
kirjallisten harrastusten sekä irstaan ja ylöllisen elämän välillä, joka
siihen aikaan oli hyvin tavallista Roman nuorukaisilla. Pian hän
kuitenkin antautui valtion palvelukseen, toivoen sillä alalla voivansa
hankkia itselleen kunniaa, jota hänen mielensä äärettömästi himosi. V.
59 tuli hän _qvaestoriksi_, v. 52 _rahvaan-tribuniksi_, ja sen
virkaisena ahdisti hän ankarasti Clodion surmaajaa Milonia ja tämän
puollustajaa Ciceronia. Kaksi vuotta senjälkeen syöstiin hän
avion-rikkojana ulos senaatista. Sen matkaan saattivat Censorit Appius
Claudius Pulcher ja L. Piso, joita puolueellistenkin syiden luullaan
siihen yllyttäneen.
Tähän aikaan oli näet Roman tasavallan rakennus raukeemaisillaan, ja
mahtavimmat miehet valtakunnassa olivat -- kun ei Crassoa lukuun oteta
-- Pompejus ja Caesar, jotka molemmat pyrkivät itsevaltiaina tuota
hajoovaa valtionkonetta hallitsemaan. Kumpaisellakin oli vahva
puolueensa, edellisellä ylimykset eli aristokratit (_optimates_),
jälkimäisellä demokratit eli kansanystävät (_populares_). Näitä
viimemainituita oli Sallustiuskin, jonka vuoksi hän, edellämainitun
häväistyksen kärsittyään, v. 49 läksi Romasta, jossa Pompejanit olivat
vallalla, ja meni Caesarin luo, joka silloin oli Galliassa sitä maata
Roman vallan alle lannistamassa.
Caesar otti erinomaisella ystävyydellä vastaan Sallustion, teki hänen
_qvaestoriksi_ ja laittoi hänen jälleen senaatiin. Myöskin uskoi hän
hänen toimitettavakseen erään sotaretken Illyriaan; mutta se ei
ollenkaan luonnistunut. Onnellisempi oli Sallustius Caesarin
_propraetorina_ Afrikassa v. 47, jonka jälkeen hän sai Numidian
voittomaan hallitakseen. Siinä virassa kiskoi hän maan asukkailta suurin
määrin luvattomia veroja; sillä hänelläkin oli, kuten usialla nähdään,
ylöllisyys ja ahneus omaisuuksia, jotka viihtyivät vieretysten mielessä,
niin vastakkaisilta kun näyttävätkin ensi silmäyksellä. Semmoinen
voittomaiden nylkeminen oli Romalaisilla jotain varsin yleistä, vaikka
se la'issa oli kovasti kielletty. Senpä tähden olikin voittomaasta
palaavalla prokonsulilla tai propraetorilla usein uhkaava
oikeuden-käynti odotettavana Romassa. Niin Sallustiollakin, ja hänen
pelasti vaan Caesarin suosio. Tämän suojeliansa surman jälkeen vetäytyi
Sallustius pois julkisen elämän alalta, rakennutti kokoomilla
tavaroillansa Qvirinalis nimiseen kaupungin-osaan komeita puutarhoja,
joissa hän eleskeli elämänsä loppu-puolen tieteellisissä toimissa.
Siellä saavutti hänen kuolema v. 35 e. Kr. s.
Valtiollisten toimien piirissä ei siis jaksanut Sallustius kiivetä
kunnian valoisimmille kunnahille; mutta kun hän ei historiaa tehden
voinut kuuluisaksi tulla, päätti hän muiden tekoja kertomalla hankkia
itselleen kuolemattoman nimen. Se onnistuikin hänelle runsaassa
määrässä. Hän oli nerollinen ja luki ahkerasti kreikalaisia
kirjoittajia, semminkin Thukydidestä ja Demosthenestä, joten hän pian
saavutti niin tavattoman taidon historian kirjoituksessa, ett'ei kukaan
aikakauden historioitsioista hänelle vertoja vetänyt. Todisteena hänen
taidostaan on meille säilynyt kaksi oivallista teosta: _De conjuratione
Catilinae sive Bellum Catilinarium_ ja _Jugurtha sive Bellum
Jugurthinum_.
_Bellum Catilinarium_ (Catilinan sota), kertomus Catilinan nostamasta
kapinasta Ciceronin konsulina ollessa v. 63 e. Kr. s., näyttää olevan
Sallustion aikaisin teos. Mihin aikaan se on kirjoitettu, ei tiedetä
oikein varmaan. Luultavaa on kuitenkin, että se tapahtui ensi vuosina
Caesarin surman jälkeen. Kirjoitustavassa ja alustuksessakin havaitsee
tässä kirjassa vielä opettelevaisen jälkiä.
Kypsempi teos on _Jugurtha_, kertomus Jugurthan sodasta, joka tässä
vihossa nyt suomennettuna lähtee julkisuuteen. Kieli ja lauseet siinä
ovat sujuvammat ja vähemmin eristapaiset, kertomus huolekkaasti ja
laviasti alustettu. Tapaukset kuvaillaan taiteellisesti, melkein
näytelmän tavoin, niin että lukian mieli heti alusta pitäin kiintyy
kerrottavaan ja hänen odotuksensa pääsankarin onnenvaiheiden mukaan
kiihtymistään kiihtyy, kunnes asian-haarat tuottavat rauhoittavan
ratkaisun. Erinomaiseksi avuksi tätä historiallista kertomusta
kirjoittaessa oli Sallustiolle se, että hän itse maaherrana oleskeli
Numidiassa, siinä maassa, jossa hänen kerrottavansa olivat tapahtuneet,
ja siis oli tilaisuudessa saamaan paikallisia valistuksia ja keräämään
kansan mielessä eläviä muistelmia.
Sallustion pääteos oli _Historiarum libri V_, joka vuosien vieriessä on
kadoksiin joutunut, niin ett'ei siitä ole jäljillä kuin 4 puhetta, 2
kirjettä ja muutamia muita katkelmia. Tämä teos sisälsi Roman tasavallan
historiaa siitä, missä L. Cornelius Sisennan aikakirjat loppuivat.
Johdannossa selitettiin tapoja ja valtakunnan asetuksia sekä Marion ja
Sullan välisen kansalais-sodan tapauksia lyhyimmittäin, jonka jälkeen
teoksen pää-osassa laveammasti kertoeltiin sodat Sertoriota ja
Mithridatesta vastaan.
Kaksi kirjoitusta, joita myös on pidetty Sallustion tekeminä, on meillä
vielä säilyksissä, nimittäin: _Epistolae duae ad Caesarem de republica
ordinanda_ ja _Declamatio in Ciceronem_. Mutta myöhemmät tutkimukset
ovat saattaneet siihen päätökseen, että molemmat ovat Sallustion
kirjoitustapaan tehtyjä puheenharjoitus-kappaleita Auguston ajoilta
(kultaisen aikakauden loppu-päästä).
Edellä jo mainittiin, että Sallustius ahkeraan luki Thukydideen
kirjoituksia. Näitten historioitsiain välillä onkin paljon
yhdenkaltaisuutta. Molemmat tunkevat syvälle tapausten syihin,
molemmilla on terävä järki, suuri kokemus elämästä ja siitä seuraava
ihmisluonnon tuntemus, molemmilla on myös lausetapa voimakas, lyhyt ja
vakainen; sanalla sanoen, sekä asiain käsitys että esitys on heillä
hyvin yhteen vivahtava, kuitenkin niin, ett'ei Sallustiota sentään ole
vaan Thukydideen mukailiana pitäminen. Eroitusta on heidän välillään
paitsi muuta siinäkin, että kaikki Thukydideellä on luonnollisempaa ja
ikäänkuin silmän-räpäyksen havannosta syntynyttä, Sallustiolla sitä
vastoin taiteen ja pitkällisen miettimisen avulla aikaan saatua.
Sanoissa ja sanojen sovussa jälkimäisellä tavantakaa tavataan
muinoisuutta, jota Romalaisista toiset kiittivät, toiset laittoivat.
Kaikesta näkyy, että Sallustius erinomaisella huolellisuudella hoiti
lausetapaansa.
Sallustius oli ensimäinen romalainen historioitsia, jolla historiasta
oli siveydellinen käsitys. Hänestä ei näet ollut siinä kyllä, että se
asioita ja tapahtumia paljaastaan kertoen ainoasti tyydyttelisi
uteliaisuutta, vaan sen pitäisi myöskin osoittaa niiden yhteyttä
siveydellisten olojen ja kohtien kanssa sekä olla ihmisten opettajan,
niin että se heille kehoitukseksi ja varoitukseksi esittelisi esimerkkiä
hyvästä ja pahasta. Tämä mieli historian tarkoituksesta sekä viha, jota
hän kantoi aatelis-puolueelle, johdattivat häntä myös valitsemaan
kerrottavaksensa semmoisia kohtia Roman historiasta, kuin Jugurthan sota
ja Catilinan kapinaliitto ovat; sillä molemmissa näyttäytyi inhoittavin,
varoitukseksi sopiva turmelus aateliston puolella, mutta hädänalaiselle
valtiolle tuli apu rahvaalta ja sen suosimilta miehiltä. Ne ankarat
tuomiot, jotka Sallustius näin asianhaarain vaatimuksesta ja kenties
väliin sisällisestä laittamisen himostakin siveydelliseltä
tuomioistuimeltaan tuli langettamaan kuvailtavistaan henkiöistä ja
oloista, herättivät häntä vastaan paljon vihaa hänen aikalaisissaan. Ja
siitä se tuleekin, että hänen nuoruutensa synnit enemmän kuin monen muun
kirjailian ovat aina meidän päiviimme saakka säilyneet varjostamaan
hänen muuten niin kirkasta nimeänsä. Vastustajat rupesivat tarkkaamaan
ja julkisuuteen vetämään hänen oman elämänsä entisiä seikkoja, ja nämät
verrattuina hänen siveyttä saarnaaviin kirjoituksiinsa luonnollisesti
tarjosivat runsaasti ainetta kaikenmoisiin ilveilyksiin. Sallustius
itse ei kirjoituksissansa suorastaan tunnusta muuta nuoruutensa
hairausta kuin liiallisen kunnian-himon, jonka vuoksi myöhemmin onkin
kovasti väitelty hänen siveydellisyydestään. Sepä toki on ollut
jokseenkin joutavaa taistelemista. Sallustius oli elämässään, siitä ei
pääse mihinkään, aikakautensa lapsi, ei parempi eikä huonompi kuin
enimmät muutkaan. Mutta tämä Sallustius joutukoon huoleti katoovaisuuden
omaksi; kirjoituksiin kuvastunut elää ijäti ihmiskunnan aikakirjojen
muistossa sen etevimpäin historioitsiain joukossa.
Ainehisto.
Luku.
Johdanto-lauseita: ihmisluonteesta mietteitä....................... 1.
Jatkoa: hengen ja ruumiin välisiä suhteita......................... 2.
Jatkoa: valtioviroista............................................. 3.
Jatkoa: historian kirjoituksen arvosta............................. 4.
Historiallinen kertomus alkaa. Jugurthan sodan edellisiä tapauksia.
-- Numidian kuningas Masinissa Roman kansan ystävä; Micipsa,
Mastanabal, Gulussa; Jugurtha...................................... 5.
Jugurthan luonnonlahjat. Micipsan pelko niistä..................... 6.
Micipsa lähettää Jugurthan Scipionia auttamaan Numantian luo;
Jugurtha voittaa Scipionin ja koko sotaväestön suosion............. 7.
Jugurthaa kiihoitetaan yksin kuninkuuteen pyrkimään. -- Scipio
laskee Numidialaiset kotiin ja antaa Jugurthalle runsaat lahjat ja
kiitokset; varoittaa häntä......................................... 8.
Suosiokirjeellä varustettuna tulee Jugurtha kotiin, ja Micipsa
säätää hänen poikainsa kanssa valtakunnan perilliseksi............. 9.
Micipsa tuntee elämänsä lopun lähenevän; pitää puheen Jugurthalle.. 10.
Micipsa kuolee ja haudataan uhkiasti. Perilliset riitaantuvat;
Jugurtha päättää raivata Hiempsalin tieltä pois.................... 11.
Kuninkaat päättävät jakaa keskenänsä tavarat ja valtakunnan. --
Jugurtha surmauttaa Hiempsalin Thirmidan kaupungissa............... 12.
Jugurtha ja Adherbal valmistelevat sotaa. Numidialaiset jakautuvat
heidän välillään. Adherbal lähettää lähettiläitä Romaan ja pakenee
itsekin sinne, ennenkuin asia tulee miekan ratkaistavaksi. Nyt
lähettää Jugurthakin Romaan lähettiläitä, jotka rahalla ostavat
hänelle paljon ystäviä............................................. 13.
Adherbalin puhe senaatissa......................................... 14.
Jugurthan lähettiläät vastaavat puheesen; hänen ystävänsä
puollustavat häntä; näitä vastustavat muutamat, semminkin Scaurus.. 15.
Jugurthan ystävät pääsevät voitolle; Afrikaan lähetetään
lähetyskunta L. Opimion johdolla jakamaan Micipsan valtakuntaa
tasan Jugurthan ja Adherbalin välillä. Jugurtha lahjoo Opimion ja
saapi senkautta paremman puoliskan osallensa....................... 16.
Selitys Afrikan asemasta ja rajoista; maan ja asukkaiden luonne;
peri-asukkaat...................................................... 17.
Pohjois-Afrikan asukkaat: Gaetulit, Libyalaiset, Medialaiset,
Persialaiset, Armenialaiset. Näiden sekaannus toisiinsa;
Numidialaiset...................................................... 18.
Phoenicialaisia siirtokuntia Pohjois-Afrikassa: Hippo, Adrumetum,
Leptis, Karthago. -- Cyrene, Syrtit, Philenoin alttarit. --
Numidialaisten, Maurilaisten, Gaetulien ja Aethiopien asuinpaikat;
Maurilaisten kuningas Bocchus...................................... 19.
Jugurtha karkaa Adherbalin valtakuntaan, ryöstää ja hävittää,
toivoen sillä yllyttävänsä häntä sotaan. Adherbal ei ryhdy
sotakeinoihin, vaan lähettää lähettiläitä, joille Jugurtha vastaa
herjaavaisesti ja hyökkää uudestaan hänen maahansa suurella
sotajoukolla....................................................... 20.
Adherbal rupee myös sotahankkeisin, tulee lyödyksi lähellä Cirtaa
ja pakenee mainittuun kaupunkiin, jonka Jugurtha piirittää.
Adherbalin lähettiläiden kautta tiedon saatuaan sodasta, lähettää
senaati kolme nuorukaista kuninkaiden väliä sovittamaan............ 21.
Lähettiläät puhuttelevat Jugurthaa, joka selittelee syitään ja
lupaa noudattaa senaatin tahtoa. Myös lupaa hän lähettää
lähettiläitä Romaan................................................ 22.
Jugurtha saartaa vallilla ja kaivannolla Cirtan ja ahdistaa sitä
kovasti. Adherbal taas lähettää lähettiläitä Romaan................ 23.
Adherbalin kirje luetaan senaatissa................................ 24.
Senaati lähettää jälleen lähettiläitä, niiden joukossa Scauron,
Afrikaan, ja voittomaahan saavuttuaan laittavat nämät sanan
Jugurthalle tulla heidän puheillensa. Tämä koettaa ensin valloittaa
Cirtan, vaan kun se ei menesty, tulee hän lähettilästen pariin.
Turhaan puheita pidettyään, palaavat nämät kotihin................. 25.
Cirta heittäytyy Jugurthalle, joka tappaa Adherbalin ja kaikki
täys'ikäiset kaupunkilaiset........................................ 26.
Jugurthan ystävät pitävät Romassa kaikenmoisia juonia hänen
hyväksensä. Tribuni Memmius vastustaa niitä. Senaati päättää antaa
voittomaat Italian ja Numidian tuleville konsuleille, joiksi
nimitetään P. Scipio Nasica ja L. Bestia Calpurnius. Jälkimäinen
saapi osalleen Numidian. Afrikaan vietävä sotajoukko kirjoitetaan.. 27.
Jugurtha lähettää poikansa ja pari ystävää senaatille, joka
kuitenkaan ei laske heitä kaupunkiin. Calpurnius valitsee itselleen
legatia, muiden joukossa Scauron. Calpurnion luonnonomaisuudet. Hän
hyökkää voimakkaasti Numidiaan, ottaa ihmisiä ja valloittaa
kaupunkeja......................................................... 28.
Jugurtha lahjoo pian Calpurnion ja lopuksi Scauronkin, joten
heittämys-sovinto tulee toimeen. Qvaestori Sextiolle antavat
Numidialaiset elehvanttia, hevoisia ja muuta karjaa................ 29.
Romassa Calpurnion menetys nostaa rahvaassa ankaran vihan, jota
Memmius kiihoittelee kokoustiloissa, ja senaatoreissa
huolellisuutta..................................................... 30.
Yksi Memmion puheita............................................... 31.
Memmion toimesta päättää kansa lähettää praetori L. Cassion
Jugurthaa Romaan tuomaan, että tämän ilmoituksella saataisiin
toteen Scauron ja muiden rikokset. Calpurnion Numidiaan jättämäin
päällikköjen häpiä-työt. -- Cassius tulee Jugurthan luo ja
kehoittaa häntä lähtöön............................................ 32.
Jugurtha tulee Romaan ja lahjoo tribuni C. Baebion. Memmius kutsuu
kansan kokoon, lepyttää sitä ja kehoittaa Jugurthan totuutta
puhumaan........................................................... 33.
Baebion vehkeiden kautta raukeaa Jugurthan tutkimus tyhjään........ 34.
Massiva pyytää silloisen konsulin Sp. Albinon yllytyksestä Numidiaa
itselleen; mutta Jugurtha hankkii Bomilcarin kautta väijyjiä, jotka
tappavat Massivan. Bomilcarin täytyy paeta, ja Jugurtha itsekin
lähtee pikaan Romasta pois senaatin käskystä....................... 35.
Sp. Albinus lähtee Afrikaan ja uudistaa sodan. Sepä ei toki edisty;
Jugurtha pitää konsulia pilkkanaan. Luullaanpa lahjoja ottaneen Sp.
Albinonkin. Hän palaa Romaan virkamiehien vaalia pitämään, jättää
päällikkyyden veljelleen Aulolle................................... 36.
Romassa rahvaan-tribunien riidat estävät vaalikokouksia koko
vuoden. Aulus luulee sill'aikaa voivansa joko lopettaa sodan tai
kiskoa kuninkaalta rahaa. Siksi hän ryhtyy Suthulin kaupunkia
piirittämään....................................................... 37.
Jugurtha voittaa kavaloilla keinoilla Aulon, ympäröipi hänen
leirinsä ja pakoittaa hänen häpiälliseen rauhan sovintoon.......... 38.
Romassa pääsee pelko ja suru valloilleen. Sp. Albinus kokoilee
sotavoimia ja kysyy senaatin mieltä rauhan-liitosta. Tämä kumoo
sen. Tribunit estävät Sp. Albinon viemästä muassaan sotaväkeä, kun
lähtee Afrikaan, Roman voittomaahan, jossa sotajoukko rauhanehtoja
noudattaen oleskelee. Hän ei uskalla ryhtyä sotaa uudistamaan...... 39.
Tribuni C. Mamilius Limetanon tekemä lakiehdoitus niille
pidettävistä tutkinto-käräjistä, jotka Jugurthan kanssa olivat
olleet keskuudessa, hyväksytään suurella innolla, vaikka sitä
muutamat vastustavat. M. Scaurolle onnistuu päästä
tutkinto-tuomarien joukkohon. Tutkinto toimitetaan ankaruudella.... 40.
Mietteitä Roman siveydellisestä ja valtiollisesta tilasta.......... 41.
Jatkoa: Gracchoin aikaisista kiistoista............................ 42.
Q. Metellus, joka M. Silanon kanssa oli valittu seuraavan vuoden
konsuliksi, saapi Numidian voittomaakseen. Hän tekee suuria
sotavarustuksia, ja häntä seuraavat Numidiaan kansalaisten suuret
toiveet............................................................ 43.
Afrikassa olevan sotajoukon kurja tila. Metellus päättää harjoittaa
sitä kuriin, ennenkuin sotatoimiin ryhtyy.......................... 44.
Mitä keinoja Metellus käyttää sotajoukon kuntoon saamiseen......... 45.
Jugurtha rukoilee lähettiläiden kautta rauhaa. Metellus houkuttelee
lähettiläät pettämään kuninkaansa ja marsii sotajoukkoneen
Numidiaan, jossa kaikki on kuin syvimmän rauhan aikana............. 46.
Metellus asettaa vartiaväestön Vagan kaupunkiin ja kokoilee sodan
tarpeita. Jugurtha yhä lähettelee rauhan rukoilioita, joille ei
Metellus anna mitään varmaa vastausta, vaan viettelee heidät
niinkuin entisetkin lähettiläät petokseen.......................... 47.
Kun ei rauhan hieromisesta mitään valmista tule, rupee Jugurtha
vihdoin sotatoimiin ja kiertelee joukkoineen Metellon edelle.
Sotakentän luonne.................................................. 48.
Jugurtha valmistelee joukkojaan tappeluun. Metellus marssittaa
väestönsä näitä vastaan............................................ 49.
Sotajoukkojen välillä syntyy ankara tappelu........................ 50.
Jatkoa tappelun kertomuksesta...................................... 51.
Jugurthan joukot joutuvat tappiolle ja pakenevat; mutta Bomilcar
käypi Rutilius legatin leiriä ahdistamaan.......................... 52.
Leirin tykönä syntynyt tappelu päätyy Numidialaisten tappioksi;
nämät menettävät elehvanttinsa ja pakenevat. Rutilius väkineen
marssii odotettua Metelloa vastaan, ja näiden välillä on
tietämättömyydestä yön pimeydessä taistelu nousemaisillaan......... 53.
Metellus hoitaa haavoitettuja, kiittää ja kiihoittaa sotilaitansa,
lähettää tiedustelemaan Jugurthan olopaikkaa ja toimia. Tämä kerää
metsäseutuhun sotajoukkoja. Metellus muuttaa sotatapansa: käypi
Numidian rikkaimpia paikkakuntia hävittämään. Tästä peloissaan
hakee Jugurtha tilaisuutta päästä hajallisten Romalaisten päälle
karkaamaan, ja hänelle onnistuukin perinpohjin tuhoa yksi joukko... 54.
Romassa Metellon voitosta nousee suuri riemu ja vietetään
kiitosjuhlia. Metelloa ylistetään. Tämä käyttää sodassa
kaikenmoisia varovaisuuden keinoja. Jugurtha ahdistelee hänen
joukkojaan yhtämittaa. Osa niistä on Metellon omassa, loppu Marion
johdossa........................................................... 55.
Metellus päättää rynnättää Zaman kaupunkia, mutta Jugurtha saa
päätöksestä tiedon ja käväsee siellä vastavarustuksia tekemässä.
Sitten käypi Jugurtha Siccaan hätyyttämään Marioa, joka on sinne
lähetetty jyviä hankkimaan. Marion joukot ovat jo poislähdössä, kun
kaupungin portilla syntyy tappelu Jugurthan väen kanssa. Viime
mainitun täytyy lopuksi paeta...................................... 56.
Zaman rynnätys alkaa............................................... 57.
Zaman luona taisteltaissa, hyökkää Jugurtha yht'äkkiä Metellon
leiriin, jossa hän vahtien huolimattomuudesta pääsee sisälle
tunkemaan. Romalaiset tapetaan tai pakenevat; neljäkymmentä miestä
vetäytyy kunnahalle, jossa urhoollisesti suojelevat itseään.
Metellus saapi tiedon Jugurthan päällekarkauksesta ja lähettää
leirille Marion, joka pakoittaa hänen peräytymään. Tyhjin toimin
palaa Metellus itse yön tullen Zamasta leiriin...................... 58.
Metellus on varoillaan Jugurthaa vastaan; tämä karkaa yht'äkkiä
taas Romalaisten päälle ja hätyyttää heitä pahanpäiväisesti........ 59.
Zaman luona tappelevat Romalaiset täyttä väkeään, mutta asukkaiden
urhoollisuuden tähden raukee rynnätys turhaan...................... 60.
Metellus lähtee Zaman luota, asettaa laumansa kaupunkeihin
vartioväestöiksi ja Numidian lähinnä olevaan voittomaahan
talvimajoihin. Hän rupee nivomaan juonia Jugurthaa vastaan ja
houkuttelee Bomilcarin puolelleen.................................. 61.
Bomilcar saapi Jugurthan taipumaan heittämykseen. Metellus pitää
sotaneuvottelua ja vaatii Jugurthalta 200,000 naulaa hopiata,
kaikki elehvantit y. m. Nämät vaatimukset täyttääkin kuningas,
mutta kun hän itse kutsutaan päällikön puheille Tisdron kaupunkiin,
katuu hän tekoansa ja ryhtyy uudestaan sotatoimiin. -- Romassa
senaati päättää Numidian voittomaan Metellon hallittavaksi......... 62.
C. Mariolle ennustetaan, hänen jumalille kiitosuhria kantaissansa,
ihmeellisiä asioita. Marion syntymä, suku, luonnonlaatu, kasvatus
ja muut aikaisemmat elämän vaiheet................................. 63.
Marius pyytää virkaeroa saattaakseen Romassa hakea konsulinvirkaa.
Metellus estelee sitä ensin, mutta suostuu vihdoin myönnyttämään
anomuksen. Marius närkästyy Metellon sanoista, rupee häntä
panettelemaan ja kerskaamaan itsestänsä............................ 64.
Gauda niminen Numidialainen, Mastanabalin poika, on Metellolta
kärsinyt sokaistusta, jota Marius yllyttää hänen kostamaan. Tämä,
romalaiset ritarit y. m. kirjoittavat Romaan moitteita Metellosta
ja vaativat Marioa konsuliksi. Muutkin kohdat ovat Mariolle
myötäiset.......................................................... 65.
Jugurtha valmistelee sotaa kaikin keinoin ja houkuttelee puoleensa
kuntia. Vagan kaupungissa syntyykin ylimysten toimesta kapina,
jossa romalainen vartiaväestö kovan näkee.......................... 66.
Romalaiset sotilaat pakenevat kaupungin linnalle, johon pääsemästä
heitä estää sinne pantu vartiaväki ja suljetut portit. He saavat
kaikki surmansa paitsi heidän päällikkönsä Turpilius, joka yksin
pääsee pakoon...................................................... 67.
Vagan tapauksista tiedon saatuaan, tulee Metellus ensin
surunalaiseksi, mutta sitten päättää hän kostaa ja marssii
sotajoukon kanssa mainittuun kaupunkiin. Matkasta väsyneitä
sotilaitaan hän kiihoittaa koston ja saaliin toivolla.............. 68.
Vagalaiset sulkevat ensin porttinsa, vaan avaavat sitten, luullen
tulevaa Jugurthaksi. Nyt joutuvat he pian surman omaksi, ja
kaupunki ryöstetään. Turpilius, kun ei saata välttävästi selittää,
miten Vagasta oli päässyt pakenemaan, kärsii
kuoleman-rangaistuksen............................................. 69.
Bomilcar, kuninkaan epäluuloon jouduttuaan, vannoutuu Nabdalsan
kanssa häntä vastaan. Juuri kuin tuuma olisi toimeen pantava, tulee
Nabdalsalle pelko, josta Bomilcar kirjeessä nuhtelee häntä......... 70.
Nabdalsan nukkuessa saapi hänen palveliansa kirjeen käsiinsä ja
rientää sen kanssa kuninkaan luo. Nabdalsa lähtee herättyään
Jugurthaa lepyttämään.............................................. 71.
Jugurtha surmauttaa Bomilcarin ja monta muuta epäluulon-alaista, ja
elää niistä päivin alituisessa pelossa............................. 72.
Bomilcarin kohtalosta tiedon saatuaan, Metellus valmistaupi sotaan
ja laskee Marion Romaan, jossa Afrikasta lähetetyt kirjeet ovat
sytyttäneet rahvaan erinomaiseen vihaan Metelloa vastaan ja
suosioon Marioa kohtaan. Jälkimäinen valitaan konsuliksi, ja kansa
määrää suurella huuto-enemmyydellä hänen päälliköksi Jugurthan
sotaan, vasten senaatin päätöstä................................... 73.
Ystävänsä menetettyään, joutuu Jugurtha pahaan pulaan, ett'ei tiedä
jatkaako sotaa vai ei. Hänen näin epäillessään, näyttäytyy Metellus
sotajoukkoneen ja lyöpi hänen laumansa pakoisalle.................. 74.
Jugurtha vetäytyy Thalan kaupunkiin, jossa Metellus päättää
ahdistaa häntä. Hankittuaan yltäkylläisesti vettä sotajoukolleen
saapuu Metellus mainittuun kaupunkiin, jonka asukkaat kovasti
säikähtyvät, mutta kuitenkin rupeevat sotavarustuksiin............. 75.
Jugurtha pakenee yöllä lapsineen aarteineen ja kuleksii paikasta
toiseen. Metellus valloittaa 40 päivän päästä kaupungin, ja
ylikarkurit polttavat itsensä sekä kallisarvoisimmat tavarat
kuninkaallisessa palatsissa........................................ 76.
Leptin kaupunkilaiset lähettävät Metellon tykö pyytämään apua
erästä Hamilcar nimistä kapina-vehkeiliää vastaan. Sinne lähetetään
vartiaväeksi 4 kohorttia Ligurialaisia C. Annion johdossa.......... 77.
Leptin kaupunki. Molemmat Syrtit................................... 78.
Rajariitoja Karthagolaisten ja Kyreneläisten välillä. Niitä
ratkaistakseen uhraavat Philaenus veljekset henkensä valtiolle, ja
heille pyhitetään alttaria ja laitetaan muita kunnianosoituksia.... 79.
Jugurtha matkustaa Gaetulien tykö, kerää itselleen sotajoukon ja
harjoittaa sen sotatemppuihin; sitten houkuttelee hän liittohon
kanssaan appensa Bocchus kuninkaan................................. 80.
Jugurtha yllyttää puheella Bocchon mieltä, ja he päättävät yhdessä
tehdä sotaretken Cirtan kaupungille................................ 81.
Metellus vartoo linnoitetussa leirissä, lähellä Cirtaa, kuninkaiden
tuloa ja saapi tiedon siitä, että Numidian voittomaa oli määrätty
Mariolle. Hän tulee siitä varsin pahoille mielin................... 82.
Metellus kokee lähettiläiden kautta luovuttaa Bocchus kuningasta
luopumaan Jugurthasta liittoon Romalaisten kanssa. Sota pysyy
sill'aikaa entisellään............................................. 83.
Marius kerskailee itsestään ja ahdistaa aatelistoa. Senaati päättää
hänelle kaikki sodan tarpeet, ja kun hän kirjoittaa väkeä
sotapalvelukseen, tulvaa hänen tykönsä kosolta miehiä. Hän
kiihoittaa puheella kansan intoa................................... 84.
Marion puhe........................................................ 85.
Marius lähettää legati Manlion sotatarpeiden kanssa Afrikaan,
kirjoittaa miehiä sotapalvelukseen ja saapuu Uticaan. Rutilius
jättää hänelle sotajoukon. Metellus on ennen lähtenyt matkoihinsa.. 86.
Marius käypi sotajoukkoneen ryöstämässä saalista, jonka lahjoittaa
sotilaille. Uudet sotilaat tottuvat vähitellen sotakuriin ja
urhoollisuutta harjoittamaan. Marius ja Bocchus vetäyvät erilleen
vaikiapääsyisiin seutuihin......................................... 87.
Metellus otetaan ilomielin vastaan Romassa. -- Marius tiedustelee
vihollisten retket, ahdistelee heitä ja päättää saartaa kaupunkia.
Bocchus anoo lähettiläiden kautta ystävyyttä....................... 88.
Konsuli luovuttaa kaupunkeja ja linnoja vihollisilta; päättää
piirittää Capsan kaupungin, jonka asema ja lähitienoo kuvaillaan... 89.
Konsuli pitää varustustoimia, jotka muonavarain puutteesta ovat
sangen vaikeita, lähettää Manlion kevytaseisen väestön kanssa Larin
kaupunkiin ja lupaa itse myös tulla sinne; saapuu Tanasjoelle...... 90.
Marius teettää nahkasäkkiä, joissa sotilaat kulettavat vettä
Capsaan marssiessaan. Sotajoukon äkki-luulemattomasta tulosta
säikähtyneinä, heittäyvät kaupunkilaiset; vaan yhtäkaikki kaupunki
poltetaan ja asukkaat surmataan sekä myydään....................... 91.
Capsan valloittaminen lisää Mariolle mainetta. Hän käypi muitakin
kaupunkia ottamaan; muutamissa tekevät Numidialaiset vastarintaa,
toiset ovat autioiksi heitetyt. Pikkuinen linnoitus lähellä
Mulucha-jokea tekee ankaraa vastustusta asemansa lujuuden kautta... 92.
Marion ollessa alakuloisena siitä, ett'ei voi linnaa saada
valtaansa, keksii ligurialainen sotamies paikan, josta linnan voisi
valloittaa. Hän ilmoittaa asian Mariolle, joka käskee hänen tehdä
valloitusyrityksen, antaen hänen johtoonsa torvensoittajia ja neljä
centurionia........................................................ 93.
Ligurialainen viepi miehensä linnaan ja samaan aikaan rupee Marius
ankarammasti ahdistamaan linnalaisia, jotka enää eivät voi
vastarintaa tehdä, vaan kaatuvat erinomaisesti innostuneiden
Romalaisten miekkain kautta........................................ 94.
L. Sulla qvaestori saapuu leiriin kokoomansa hevoisväestön kanssa.
Selitys hänen sukuperästään, luonnon- ja elämän-laadustaan......... 95.
Sullasta tulee ennen pitkää taitava sotasankari. Hän voittaa
käytöksellään ja hyvillä avuillaan sekä ylipäällikön että miehistön
suosion............................................................ 96.
Jugurtha anoo apujoukkoja Boccholta, joka aluttain ei tiedä mitä
tehdä. Mutta kun hänen läheisimpänsä ovat lahjotut ja Jugurtha
lupaa hänelle kolmannen osan Numidiaa, jos sota onnellisesti
päätyisi, tulee hän viimein suurten joukkoin kanssa Numidiaan.
Yhdistetyin sotavoimin käyvät kuninkaat nyt äkki-odottamatta Marion
joukkojen päälle, jotka äkillisen pelon herättämässä häiriössä
ensin ovat tuhon omaksi joutumaisillaan, vaan lopuksi
sotiovanhusten neuvollisuuden kautta kestävät väkirynnäkön......... 97.
Jatkoa tappelun kertomuksesta. Yön tullen Marius vetäytyy kahdelle
kunnahalle, jotka kuninkaiden väki ympäröipi. Barbarilaiset pitävät
yön kuluessa kaikenmoista iloa..................................... 98.
Marius karkaa yht'äkkiä vihollisten päälle, heidän väsyksissä ja
yölevolla ollessaan, ja tappelu päätyy heidän perinpohjaiseksi
tuhoksensa......................................................... 99.
Marius viepi joukkonsa talvimajoihin merikaupunkiin. -- Miten hän
päällikkö-tointansa hoitaa......................................... 100.
Lähellä Cirtan kaupunkia hyökkäävät Jugurthan ja Bocchon laumat
joka taholta Romalaisten päälle, jotka Jugurthan kavaluuden tähden
jo joutuvat hämilleen, vaan lopuksi Marion ja Sullan urhoollisuuden
kautta saavat täydellisen voiton. Tappelukentällä kohtaa silmiä
hirvittävä näky.................................................... 101.
Marius tulee Cirtaan, johon lähettiläitä saapuu Bocchon tyköä
pyytämään, että kaksi luotettavinta miestä lähetettäisiin hänen
luokseen. Lähettiläiksi valitsee Marius Sullan ja Manlion, joista
edellinen pitää puheen. Bocchus vastaa siihen ystävällisesti,
luvaten lähettää lähettiläitä senaatin luo, mutta ystävät, jotka
Jugurtha on lahjonut, muuttavat sittemmin hänen mielensä........... 102.
Marius lähtee piirittämään erästä Jugurthan linnaa. Talvileiriin
praetorin siaiseksi jätetyn Sullan luo tulee Bocchon tyköä
lähettiläitä rauhaa anomaan. Sulla miellyttää kohteliaisuudellaan
ja vierasvaraisuudellaan nämät itseensä ja neuvoo heitä, miten
heidän pitäisi puhua Marion ja senaatin edessä. Lähettiläät
vartoovat Marioa noin 40 päivää.................................... 103.
Retkeltään palattua, kutsuu Marius kokoon Sullan ja muut senaatorin
arvoiset miehet ja kuulustelee niiden läsnä ollessa lähettilästen
sanomiset. Nämät saavat luvan käydä Romaan, ja siks'aikaa vaaditaan
sotilakkoa. Kolmea Romaan lähtevää johdattaa sinne qvaestori Rufus;
kaksi kotiin palavaa kertovat Boccholle matkansa seikkoja. Romassa
annetaan Boccholle anteeksi ja luvataan vasta liittoa ja
ystävyyttä......................................................... 104.
Bocchus anoo kirjeellisesti Mariolta, että lähettäisi Sullan hänen
luokseen yhteisistä asioista keskustelemaan. Marius lähettääkin
hänen ynnä joukon sotaväkeä turvaksi. Matkalla kohtaa heitä Volux
suurella ratsas-joukolla, ja siitä syntyy aluttain pelko
Romalaisissa, mutta he havaitsevat pian kohtauksen olevan
rauhallisen........................................................ 105.
Volux tervehtää Sullaa isältänsä ja sanoo tulleensa häntä
vastaanottamaan. He matkaavat pari päivää yhdessä. Yöksi
leirityttyänsä, rientää Volux Sullan luo, ilmoittaa Jugurthan
olevan lähellä ja kehoittaa häntä kanssansa pakenemaan. Sulla ei
suostu väkeänsä pettämään, mutta myöntyy ehdoitukseen, että samana
yönä vielä jatkettaisiin matkaa. Niin tapahtuukin, ja aamulla, kun
Sulla leirin aseman mittelee, tulee sana Jugurthan leirittyneen
aivan lähelle. Tästäkös pelko Romalaisille. Voluxia luullaan
pettäjäksi......................................................... 106.
Sulla, kiihoitettuaan väkeänsä ja huudettuaan Jupiteria
todistajaksi, käskee pettäjäksi varotun Voluxin lähteä leiristä.
Tämä kokee näyttää viattomuuttansa ja kehoittaa Sullaa rohkeasti
viemään joukkonsa Jugurthan leirin halki, joka neuvo hyväksytään ja
pannaan menestyksellä toimeen. Muutamain päiväin päästä tullaan
perille Bocchon luo................................................ 107.
Bocchon luo on Jugurtha, kuultuaan Sullan sinne tulevan, lähettänyt
Aspar nimisen lähettilään. Bocchus valitsee erään miehen, nimeltä
Dabar, Sullan kanssa rauhan sovintoa hieromaan. Bocchon
uskorikkoinen luonnonlaatu......................................... 108.
Bocchus ja Sulla pitävät suostuttua vale-keskustelua Asparin
kuullen, vaan yöllä he todenperäisesti neuvottelevat Dabarin ja
uskollisten tulkkien läsnä ollessa................................. 109.
Bocchon puhe Sullalle.............................................. 110.
Sulla ei tyydy Bocchon tarjouksiin, vaan vaatii häntä jättämään
Romalaisille Jugurthan. Bocchus kieltää ensin kovasti, mutta
suostuu viimein tuumaan............................................ 111.
Bocchus ilmoittaa Asparille, että sota voitaisiin vissillä ehdoilla
loppuun saattaa, ja käskee hänen kuulustella Jugurthan mieltä. Tämä
vaatii Bocchoa jatkamaan rauhan hieromista ja heittämään Sullan
hänen käsiinsä..................................................... 112.
Kauvan mietittyään ja juonia pidettyään, päättää Bocchus viimein,
Sullan mieltä noudattain, jättää Jugurthan hänelle, ja se
tapahtuukin. Hänen seuralaisensa surmataan, ja hänen itsensä viepi
Sulla vankina Mariolle............................................. 113.
Samaan aikaan taistelevat Caepio ja Manlius onnettomasti
Gallilaisia vastaan. Italia vapisee. Kun Jugurthan vangiksi
ottamisesta tieto tulee Romaan, valitaan Marius poissa ollessaan
konsuliksi ja saapi voittomaaksi Gallian. Tammikuun ensimäisenä
päivänä hän pitää uljaan triumphi-retken........................... 114.