Jo talvi pojes pakeni
Ja jätti Suomenmaan;
Jo suvi armas läheni,
Ja hallat hyiset väheni,
Taas suvi peittää kukillaan
Jo vehreen maan.
Taas kaikuu laulu lintujen
Laaksoissa Suomenmaan,
Liverrys pienten peippojen,
Helkyntä laulurastasten,
Ja leivo ilman riemullaan
Saa kaikumaan.
Ma yksin olen iloton,
Ma riemuita en voi.
Tie pitkä, kolkko, iloton,
Ma koskaan määrään pääst' en voi,
Mua kurjaa, oi!
_Elias._