Nyt kai’u, kannel muistojen,
ja siivillä vie sävelten
sa meidät taapäin aikaan,
mi kertovi, mit' innostus
ja uhraavainen rakkaus
suurt' ilmi täällä saikaan!
Sa kai’u, kannel muistojen,
ja takaa vuosikymmenten
soi, kerro meille työstä,
mi kautta taiston tarmokkaan
pojille taivas Pohjanmaan
tien valoon hengen yöstä!
Soi pontevuutta polven sen,
soi kunniaksi miehuuden,
mi, seisten vuoren lailla,
ei vastuksista vaipunut,
vaan aatteen suuren taistellut
on voittoon Pohjan mailla!
Soi, kai’u, kannel muistojen,
ajasta, jolloin voittaen
pois noustiin sorron alta!
Ja kerro, ett ei oikeaa
voi sortaa ijäks' asiaa,
ei mikään mahti, valta!