"Greeta on liikanaisen uskollinen", mutisi Helena.
"Hänellä on enemmän sydäntä kuin päätä", sanoi Joyce. "No niin, lohduta
itseäsi Helena, me kyllä olemme kadottaneet pienen avunsaannin, joka
juuri nyt olisi ollut meille tarpeen. Sinun täytyy nyt kirjoittaa
hänelle selitys tästä asiasta, mutta hän ei milloinkaan ole antava
anteeksi eikä unohtava sitä."
Eikä Alicia neiti sitä tehnytkään.
Mitä Greetaan tulee, niin hänen suuret ajatuksensa itsestään raukesivat
hyvin mitättömiksi. Hän rupesi oppimaan elämän läksyjä ja havaitsi,
etteivät hänen mielipiteensä aina olleet ehdottomasti luotettavat.
"Sinä olet pudonnut, Greeta", sanoi hän itsekseen, "mutta muista, ettet
kiipeä niin korkealle tulevalla kertaa. Voi minun päiviäni, minä toivon
vain, ettei mikään todellinen varas tulisi ensi kerralla, sillä minä
olen vakuutettu, että hänet silloin aivan kohteliaasti kutsuisin sisään
ja olisin niin ystävällinen hänelle, että hän piankin korjaisi pois
talosta kaikki mitä täällä on."