Ma katselen mustien ripsies taa,
joista sininen auer väikkyy,
minä katson kuin metsän hämärään,
jossa salaiset rimmet läikkyy.
Siellä sammalhetteissä päivä käy
ja katveessa solisee virrat,
siellä hämyttäret kangasta kutoilee
ja säteissä säkenöi pirrat.
Siell' unelmien utua kudotaan
ja autuuden auerta luodaan,
siellä päivän kutsuja kaihditaan
ja kukkien kuvusta juodaan.
Siellä kielojen kasteessa kuvastuu
koko taivaan ihana kaari,
siellä rimpien raosta kajottaa
se onnen sininen saari.