Lokak. 31 p.
_Rakas sisko Hanna!_
‒ ‒ ‒ ‒ ‒
Aukustilta sain tänään kirjeen. Hän voi hyvin ja on käynyt Helsingissä.
Siellä sytytti hän monta naissydäntä, ja kohta kotiin palattuaan
sai hän eräältä Nanna Vahlbergilta kirjeen, joka sisälsi hehkuvinta
rakkautta. En oikein tiedä, onko luvallista puhua näistä asioista,
mutta olethan sinä Aukustini sisko. Aukusti näkyy olevan oikea Don
Juan, ja minä olen ylpeä siitä. Moni tyttö minun sijassani olisi
mustasukkainen, mutta semmoista minä en tunne. Minä kuitenkin säälin
sitä tyttöraukkaa, joka niin hullusti rakastui. Niin se käy, kun
tytöillä ei ole aikaa odottaa, vaan silmittöminä lentävät miesten
syliin.
Aukusti on nyt tilaisuudessa antaa ensimäiset rukkasensa — saa nähdä
kelle ne lankeavat: Nanna Vahlbergille vai Alma Saariolleko?
‒ ‒ ‒ ‒ ‒
Hyvästi nyt, sillä täytyy jo mennä levolle. Kello on jo kohta 1. Neljän
arkin pituinen kirje Aukustille ja tämä Sinulle ovat yöllinen työni.
Viime aikoina olen ollut kipeänä. Nyt myöhään valvottua puistattaa
ruumista ja käteni jo vapisee.
Suurella halulla odotan Sinulta, rakas Sisko, kirjettä aivan kohta.
Siskosi _Alma_.