[1] Paavo Korhosen elämäkerta on painettu kokonaan _Elias Lönnrotin_
kirjoittamassa muodossa, ainoastansa niillä muutoksilla kuin
viittausten sovittaminen tähän painokseen on tehnyt tarpeelliseksi.
[2] Sanotaan tätä taloa paikoin Vihtalahdeksikin.
[3] Siitä syystä, että Korhonen vapaehtoisesti oli niin kauan Herran
ehtoollisella käymisen laimi lyönyt, piti ruumiinsa kirkkolain jälkeen
hiljaisuudessa haudata, joka hautaus tapahtui kekripäivänä vuonna 1840.
[4] "qq", joka merkitsi "kuitattu" l. "maksettu".
[5] tolppa = 12 killinkiä, loutu (plootu) = 16 killinkiä vanhaa Ruotsin
rahaa.
[6] ritari = ritarimerkki, tähti.
[7] Korhonen sanoo M:n kokonsa puolesta muitten pienempien puustavien
äidiksi.
[8] Nimittäin D:tä.
[9] Joka on kirjoittanut virsikirjassa N:o 395 (vanhassa virsik. 278)
ja kuoli nuorena.
[10] Prytz (Rytsi) oli tähän aikaan tullimiehenä Oulussa.
[11] Tässä on puheena niin sanottu "pikku tulli", joka v:sta 1622
Ruotsin vallan loppuun asti kaupunkien tulliportissa kannettiin
kaikista sisään tuotavista maalaistavaroista.
[12] ruotsal. lainasana = alituinen.
[13] Ruotsinnetun toisinnon mukaan kysyy Kettunen Kilposen kotiin
tultuansa työtä, johon talon poika vastaa: "Takin naima tarvitseepi",
ja saapi vanhimmalta oikaisun osakseen. Mari tulokasta "katsoi silmällä
kahella niinkuin heinän hempeyttä". Kettunen kysyy sitten, kuka ottaisi
haltuunsa hänen kapineensa, silkkivyönsä ja juhlavaatteensa; silloin
Mari astuu naisten joukosta ja lupaa ottaa ne omaan arkkuunsa. Kun
Maria torutaan "venäläiseen" osoittamastaan mieltymyksestä, vastaa hän
itse parhaiten tietävänsä, mitä hänen tulee ja sopii tehdä, jonka
jälkeen Kettusen kanssa "tuumasi ikuisen tuuman". Että tämä on
alkuperäinen, oikea runon muodostus, on selvä.
[14] II Kun. 18, 26 seurr.
[15] sananlennättimen.
[16] pikarit.
[17] kirkkaan (ruotsal. sana klar).
[18] s.o. viinapannun.
[19] Vapaudenajalta v. 1766 oli kahvia muka ylellisyystavarana kokonaan
kielletty Ruotsin valtakuntaan tuomasta, ja Kustaa IV Aatolfi uudisti
tämän kiellon v. 1794; kruununmiehet valvoivat asetuksen noudattamista.
[20] liedellen.
[21] villeinä.
[22] Tämä runo on luultavasti tehty v. 1853, jolloin huonon sadon
tähden viinanpoltto-oikeus siksi vuodeksi supistettiin ja lausuttiin
aikomus mahdollisesti se kokonaan kieltää.
[23] käsiraudat.
[24] Mahdollisesti: kannuksista.
[25] Oksanen runossaan "Meidän vieraissa käynnit", jota vastaan runo on
kirjoitettu, kertoo mitenkä Suomen Suomalainen aikoo mennä vieraiksi
ensin heimolaistensa, Lappalaisten, Inkeriläisten, luoksi, mutta ei
heidän ruokansa hänelle maita; Viroon tullessaan rautapaita Saksalainen
jo rannalta tiuskii hänelle vihaisesti ja käskee palaamaan; jonka
tähden Suomalainen lopulta lähteekin Ruotsiin vieraiksi.
[26] Vierasuskoisten, kreikkalaisvenäläis-uskoisten.
[27] Pantomiimi = ajatusten ilmituominen liikkeillä.
[28] Raasali = kaupustelia.
[29] Räikkönen tässä jäljittelee Gottlundin kummallista kirjoitustapaa.
[30] Kunnan-virkamiesten valinta.
[31] ainoastaan.
[32] Venäl. sana = semmoinen, (sopiva).
[33] likörit.
[34] sillin.
[35] elohopeata.
[36] Unikukasta valmistettu tainnuttava neste.
[37] sämpylä, leipä.
[38] sämpylä, leipä.