VIRSI JOULUAATTONA.

Nyt me lapset laulakaamme

Muistoksi sill' lapselle,

Joka syntyi veljeksemme

Olkiselle seimelle,

Meitä rakastaissansa

Astui korkeudesta.

Hän se Isänk' kirkas valo,

Vaikk' nyt pikku vieraamme,

Luotuin hallitsia jalo,

Ehk' on oma lihamme,

Meidän lasten näköinen,

Vaikk' on Herra enkelein.

Heleästi laulakaamme

Syntyneelle lapselle,

Hänen tähtensä me saamme

Ilon ijankaikkisen.

Hän tuli meitä kutsumaan

Kotiansa katsomaan.

Hän on kirkas koiton tähti,

Hän tuli kirkkaudesta,

Valaisemaan meitä lähti

Synnin pimeydestä.

Hosianna hänelle

Iloisesti laulamme.

Kahdeksantoista runoniekkaa · 第 118 / 127 题