Näin Luoja lausui: »Tulkoon valkeus!»
Ja säteen taivaastaan Hän salamoitti.
Levisi silloin valon kirkkaus
Ja alku-öisen pimeyden voitti;
Ja määräämätön ijankaikkisuus
Sai määrän, mitan, syntyi aika uus,
Ja luomiselle ensi-aamu koitti.
Ja avaruuden Kaos kauhea
Sai muodon, järjestihe maailmaksi;
Ja tähtiparvet alkoi kulkea,
Sai kukin aurinkonsa ohjaajaksi;
Ja keto paljas alkoi kukoistaa,
Ja elävistä vilisi nyt maa,
Vilisi vesienkin joka laksi.
Elämän kaiken lähde valo on;
Siis luodut kaikki pyrkii päivää kohti.
Mi voima muu se kukan kasvannon
Päin valoon aina taipumahan johti?
Mi voima muu se taisi kotkallen
Sen antaa rohkeuden ihmeisen,
Ett' ylös pilvihin se nousta tohtii?
Laps luonnon armahin on ihminen;
Siis valoon varsin on se hänet luonut,
Pään pystyn, käynnin suoran, jaloisen
Hänellen yksin, ainoalle suonut.
Ja valon kalliimman kuin auringon,
Sätehen itse Luojan valost', on
Sen ikilähteest' ihmis-järki juonut.
Valohon luotu ihmis-henki on --
Valost' ei Luoja luotuansa kiellä --
Kuin kotka nouskoon siis luoks' auringon,
Yl' auringonkin kiitäköhön vielä
Ja rientäköön halk' avaruuksien. --
Miss' asunto on itse Taivaisen,
Tiedustusmatkan pää vast' olkoon siellä!
Valohon luotu olet ihminen, --
Siis valoon katso silmill' urhokkailla,
Ja ällös pelkää että paiste sen
Soentais säteill' ylen loistokkailla.
Ei tule siitä sullen sokeus,
Kun silmään sattuu liika valkeus,
Vaan siitä kun se valoa on vailla.
Ja henkesi jos pilkkopimeihin
Suljettu oisi valon pelon tähden --
Kuin kukka pantu pohjaan kellarin
Voit ojentaa tok' edes yhden lehden
Ylöspäin luokse rautaristikon
Ja kuolla tok', jos kuoleminen on,
Näin, valon kultasätehiä nähden.
Sun henkesi on luotu valohon,
Eik' ainoasti valon nauttijaksi; --
Jalompi osa sulle suotu on,
Myös olet luotu valon saattajaksi.
Oi onni suuri, autuas, kun saa
Auringon loistovirkaa toimittaa,
Kaikk' ympärillään saattaa valoisaksi!
Mut, vaikka kirkkain, valokipunas
On kaikki ainoasti armolainaa,
Min hetkeks' antoi Kaikkivaltias --
Siis alas uhka-ylpeytes paina;
Jumala, Herra, Hän on aurinko --
Sun valos vaalea on kuutamo --
Se, ihmishenki, muista nöyräst' aina!