»Koottujen runoelmien ja kertoelmien» ensimäiseen painokseen.
Syksyllä maamies kokoilee aittoihin kesäisen vaivansa kasvut, niinpä
kirjailijakin, kun vanhuuden päivät lähestyvät, mielellään kokoo
yhteen, mitä nuoruudessaan, miehuudessaan on ulos maailmaan sirotellut.
Mutta onkos näissä kaikissa kokoon ja tallelle pantavaa? sopinee syystä
kysyä. Onhan syksy myös pohtimisen aika, jolloin akana erotetaan
jyvistä. Sitä olen kyllä arvellut, aprikoinut, vaan kuitenkin -- olen
painattanut melkein kaikki uudestaan. Paneehan uudistalolainen paremman
puutteessa monestikin akanoita ja petäjän kuorta varsinaisten jyviensä
jatkoksi, sopineehan samoin meidän vielä vastaraivatulta, vielä
köyhältä kirjallisuutemme pellolta korjata talteen vähemmälläkin
valikoimisella. Sitten kun meillekin paremmat viljavuodet koittavat,
nämät kokeet mielellään jättäkööt sijan
Paremmille laulajoille,
Runsahammille runoille.
Helsingissä 25 p. marraskuuta 1882.
J. Krohn.
Suonion »Koottujen runoelmien ja Kertoelmien» ensi painos, jonka tekijä
itse painoon toimitti, on jo useampia vuosia ollut loppuunmyötynä,
jonka vuoksi on uuden painoksen ilmestymistä katsottu tarpeelliseksi.
Tätä painosta toimitettaessa on silmällä pidetty, että niistä runoista,
jotka tekijä oli kirjoittanut ennen kokoelman ilmestymistä, on
ainoastaan ne kokoelmaan otettu, jotka tekijä itse siihen on valinnut.
Lisätty on kokoelmaan ainoastaan viisi runoa, jotka tekijä on
kirjoittanut kokoelman ensi painoksen ilmestymisen jälkeen. Sitä
vastoin on kokoelmasta pois jätetty lasten laulut ja kertoelmat, joita
ensi painos sisälsi vain muutamia näytteeksi; niistä on aikomus
julkaista täydellinen kokoelma vast'edes.
Tekijän kirjoitustapa ja kieli on säilytetty muuttamatta; ainoastaan
muutamia pieniä epähuomioita on tasoitettu.
Helsingissä marraskuulla 1897.