Nuoren Voiman Liitto, jonka elämänsatu varsinaisesti alkoi tammikuun
9:nnestä 1921, on siis ollut olemassa jo miltei neljä vuotta. Aika on
siksi pitkä, että se voi osoittaa, onko nuori virta päässyt lähemmäksi
päämääräänsä ja onko se juoksullaan voinut toimittaa mitään siitä,
mitä se taipaleelle lähtiessään toivoi, onko se pystynyt yhdistämään
harrastajia, onko se kyennyt viemään heitä eteenpäin ja tukemaan heitä
ja onko se saanut jotakin ulospäinkin näkyvää aikaan.
Katkeamattomasti kuin salaisena sivulähteiden virtana on
harrastusnäytteitä tulvinut näiden vuosien aikana Liiton hallinnon
kautta harrastuspiirien arvostelijoille, niin että tähän mennessä on
voitu Liittoon hyväksyä 950 jäsentä. Useat ovat jättäneet hyvinkin
huomattavia ja kauniita näytteitä. Muutamilla Liittoa tuntemattomilla
tahoilla on se hyvin kernaasti leimattu lasten, ylen nuoren väen
tai koululaisten Liitoksi. Jos kuitenkin silmäilee hyväksyttyjen
jäsenluetteloa, huomaa, että varsinainen Liiton perusaines on 20-30
väliltä. Sadasta aakkosellisessa järjestyksessä otetusta jäsenestä
olivat nuorimmat 16-vuotiaita, 17-vuotiaita oli 8, 18-vuotiaita 10,
19-vuotiaita 11, 20-vuotiaitä 13, 21-vuotiaita 17, 22-vuotiaita
9, 23-vuotiaita 7, 24-25-vuotiaita 13, 26-30-vuotiäita 8 ja yli 30
vuoden vanhoja loput. Niin kirjavaa jäsenten luetteloa voinee harva
Liitto näyttää, jäseniä kun on miltei kaikilta ikävuosilta, aina 12
ylöspäin, ja kaikista mahdollisista ammateista, sanomalehtipojista
aina professoreihin saakka, eri yhteiskuntaluokista ja eri puolilta
maata. Sadasta umpimähkään valitusta oli koululaisia 33, ylioppilaita
30, kansakoulunopettajia 3, liikemiehiä ja kauppa-apulaisia ja
konttoristeja 11, pankkivirkailijoita 1, teknikkoja 2, hammasteknikkoja
2, monttöörejä 2, työmiehiä 2, työnjohtajia 1, posteljooneja 1,
maanviljelijöitä 2, piirustajia 3, maanviljelysharjoittelijoita
1, insinöörejä 1, maistereita 2, toimittajia 1, farmaseutteja 1,
sanomalehtipoikia 1. Siis koululaisia tarkalleen 1/3. Liiton
jäsenten eteenpäinpyrkimystä osoittavat tänä aikana saavutetut
hopeamerkkiasteet. Hopeamerkin on nimittäin vähintään 6 kk. Liittoon
kuuluttuaan saanut 26 jäsentä. Koska näiden saajien nimet puolestaan
parhaiten ilmaisevat, keitä ja minkälaisia aktiivisia jäseniä Liitossa
on, mainitsemme hopeamerkkijäsenet tässä siinä järjestyksessä kuin
he ovat saaneet merkkinsä; Leo Lindell (radiohp.), Olli A. Wuorinen
(kemistien hp.), K. Raf. Wiherkoski (ongelm. ratk. hp.), Hjalmar
Nieminen (säveltait. hp.). Uuno Kailas (kirjall. hp.), Hannes Teppo
(kotiseuduntutk. hp.). Sulho Ranta (säveltait. hp.), Kerttu Sirén
(kirjall. hp.). Karin Wadenström (kirjall. hp.), Lauri Viljanen
(kirjall. hp.), Väinö Krohn (luonnontiet, hp.), John M. Angervo
(säveltait. hp.), Antero Kajanto (kirjall.'hp.). Toivo H. Viitanen
(tekn. hp.), Ensio Hidén (kirjall. hp.), Eino Salmelainen (kirjall.
hp.), Sirkka Aarne (kuvaamatait. hp.), Eero Salola (näytt. ja
lausuj. hp.), Tarmo Hirsjärvi (kotiseuduntutk. hp.), Vilho Setälä
(esperantohp.), Ilmari Jäämää (tekn. hp.), Arvi Kivimaa (kirjall. hp.),
Kosti Hypén (näytt. ja lausujain hp.), Ilmari Hidén (luonnontiet. hp.),
Into Hietaranta (kuvaamatait. hp.), Juho Tepponen (käsityöhp.).
Hopeamerkkivaatimukset ovat varsin ankaria, esim. kirjalliselta alalta
on pätevyysehtona painettavaksi kelpaava teos, luonnontieteelliseltä
alalta laaja omaperäinen tutkimus, kotiseuduntutkimusalalta parin
vuoden työn tulokset j.n.e. Viimekevännä julkaisivat hopeamerkkijäsenet
Kerttu Sirén ja Lauri Viljanen kumpikin esikoisrunokokoelmansa, ja nyt
syksyllä ilmestyi laaja antologia "Nuoret runoilijat", jossa esiintyjät
kaikki yhtä lukuunottamatta ovat Liiton piiriin kuuluvia. Kaikki
julkaisut ovat saaneet osakseen erittäin suosiollisen arvostelun.
Kultamerkin on Liiton toiminta-aikana saanut yksi ainoa jäsen toht.
Väinö Krohn.
Hylättyjä näytteitä on ollut keskimäärin n. 50 %.
Kerhoja, jotka ovat miltei kaikki syntyneet omasta aloitteestaan, on
Liitolla ollut eri puolilla maata. Niistä mainittakoon Turun kolme
(tekn., kuvaamatait., ja sekak.), Helsingin viisi (tekn., radiok.,
luonnontiet., säveltait. ja käsityönharr.), Hangon kaksi (tekn. ja
sekak.), Tampereen (yleis- ja radiok.), Viipurin kaksi (sekak. ja
tekn.), Kouvolan (sekak.), Jyväskylän (sekak.), Rauman seitsemän
(sekak., kirjall., säveltait., kuvaamatait., tekn., voim. ja urh. ja
käsityönharr.), Haminan (sekak.), Tikkurilan (sekak.), Porvoon (tekn.),
Oulun (sekak.). Lahden (sekak.), Sortavalan (sekak.), Kotkan (tekn.).
Joensuun kaksi (radiok., sekak.), Kajaanin (tekn.), Lietteen (sekak.)
Kuopion (radiok.). Yksityisten kerhojen aikaansaannoksista mainittakoon
erikoisesti Turun teknikkojen aikaisempi uuras työ, Helsingin
radiokerhon suuri yleisradioasema Radiola-yritys, joka jo yksin
ansaitsisi laajan kirjoituksen, monet luennot ja kokoukset, Tikkurilan
komeat messunäyttelyt, Tampereen radiokerhon yleisradioasema. Hangon
kerhon komea radioasema, Helsingin säveltait. kuoro j.n.e.
Harrastuspiirejä on Liitossa ollut kirjallinen, näyttelijäin ja
lausujain, kuvaamataiteilijain, säveltaiteellinen, teknillinen,
radiomiesten, kemistien, luonnontieteilijäin, esperantistien,
mehiläishoitajain, voim. ja urheilijain, valokuvaajain,
ongelmainratkaisijain, kotiseuduntutkijain, postimerkkienkeräilijäin,
pikakirjoittajain ja käsityönharrastajain harrastuspiirit.
Suurimpia ja toimivimpia näistä ovat olleet kirjallinen, radio- ja
säveltaiteellinen piiri. Näiden harrastuspiirien aikaansaannokset
ovat suurimmaksi osaksi riippuneet niiden johtajien tarmosta ja
innosta. Ellei sopivaa johtajaa ole ollut, on harrastuspiiri
ollut vain nimellinen ja jonkun kerhon varassa. Harrastuspiirien
aikaansaannoksista olisi paljonkin puhuttavaa, mutta tyydymme
mainitsemaan vain tekn. ja myöhemmin radioharrastuspiirin suurtyön,
kun se pani johtajansa Leo Lindellin johdolla radioamatööriliikkeen
alulle Suomessa, hankki radioamatöörioikeudet valtioneuvostolta,
järjesti radioamatööriliikkeen, perusti useita asemia ja ensimmäisenä
m.m. pani toimeen radiokonsertteja Suomessa. Näyttelijäin ja lausujain
harrastuspiiri järjesti kesällä 1922 johtajansa Kosti Hypénin
johdolla koko Etelä-Suomen käsittävän kiertueen, joka esiintyi 57
eri paikassa ja jonka kokonaistulot tekivät 34.231:-. Kiertueen
yksinomaisena tarkoituksena oli Liiton aatteen tunnetuksi tekeminen ja
yhteistyön merkityksen osoittaminen. Säveltaiteellinen harrastuspiiri
on toiminut hyvin kiinteästi johtajansa Hjalmar Niemisen johdolla,
järjestäen kuoroja sekä juhlia, retkiä y.m. Ja lopuksi mainittakoon
kirjallisen harrastuspiirin aikaisempi näytelmä-kilpailu ja tämä
"Tulenkantajat"-albumi, jota ei myöskään liene katsottava aivan
vähäiseksi yhteistyön, pyrkimyksen ja saavutusten ilmaisuksi.
Entä mitä on Liitto sitten kokonaisuudessaan kyminä kymmenlatvana
saanut aikaan. Tällöin on velvollisuutemme ensi sijassa mainita
Turun, Helsingin ja Tampereen suuret kolmipäiväiset talvijuhlat,
Tampereen tämän vuoden alussa, Helsingin viime- ja Turun toissavuonna.
Ne ovat kaikki olleet tilaisuuksia, jotka erikoisella, voipa sanoa
suorastaan valtavalla tavalla ovat todistaneet, mitä mahdollisuuksia
Liitolla tosiaankin on ja miten paljon vakavaa ja taitavaa harrastusta
on olemassa. Vuosijuhlien yhteyteen järjestetyt messunäyttelyt
suurine näyttelyhuoneineen ovat osoittaneet yleisölle, että Liitto
on todellinen harrastuksellisen työn liitto. Teknillinen ja
luonnontieteellinen osasto radio- y.m. koneineen ovat olleet laajat ja
monipuoliset ja taiteellinen osasto tauluineen, taidevalokuvineen y.m.
on antanut aavistuksen siitä, miten suuri hiljaisuudessa kasvavan
ja varttuvan harrastuksellisen työn määrä on. Sanomalehtien laajat
kiittävät arvostelut ovat yksimielisesti omistaneet hyvin suurta
huomiota näille messunäyttelyille, ja harrastajat ovat saaneet niistä
olla todella ylpeitä. Sitä paitsi juhlien yhteydessä olleet illanvietot
ovat tarjonneet tilaisuuden runoilijoille, lausujille, soiton
harrastajille y.m. n.s. vapaaseen esiintymiseen. Vielä kannattanee
Liiton saavutuksena mainita, että se sai viime vuonna Kordelinin
rahastosta 10.000 mk apurahan pyrintöjensä edistämiseksi ja että
Liitto on ollut edustettuna Saksan suurilla maailmannuorisopäivillä
Helleraussa kesällä 1923.
Tietysti ei Liiton toiminta myöskään ole ollut ilman varjopuolia.
Moni harrastuspiiri on hajanainen ja toimeton, toveruuskin on silloin
tällöin pettänyt ja sen on ollut pakko väistyä kateuden, ylpeän
itsetietoisuuden, suuttumuksen tai kaikkea halveksivan ylimielisyyden
tieltä. Mutta kuitenkin ovat Liiton jäsenet kokonaisuutena katsottuna
osoittaneet niin suurta aatteeseensa innostumista, harrasta
kiintymystä työhön, aulista, uupumatonta uhrautuvaisuutta, toveruutta,
yksimielisyyttä, eteenpäinpyrkimystä, taitoa ja voimaa, että rohkenemme
uskoa, ettei se työ, mitä Nuoren Voiman Liitto tekee ja on tehnyt,
ole ollut aivan merkityksetöntä Suomen nuorisolle ja sivistyksemme,
isänmaamme ja kansamme menestykselle.
Sen nuorvoimalaisen työn merkkinä ja näytteenä on meillä tässä
tämä kirjallisen harrastuspiirin "Tulenkantajat". Se on saanut
nimensä kauniista muinaisaikaisesta tarusta, joka kertoo palavaa
soihtua eteenpäin kuljettaneista soihtumiehistä: toiselta toiselle
siirtyen kulki elämän soihtuviesti eteenpäin. Sellaisena nöyränä
ja vaatimattomana, mutta tulimielen lahjana isänmaalle ja sen
kirjallisuutta rakastaville nuorille voimille tahtoo tämä kirjanen
olla.
Ilmari Jäämaa.