Kalastajakylän vanhin osa on satamasta nousevan etelään viettävän mäen
rinteellä. Taustana on synkkä metsä ja sen takaa kohoavat korkeat
vuoret, joiden korkeimmalla kukkulalla näkyy valkeaksi kalkittu
loistotorni ja loistonhoitajien asunnot, muistuttaen ryhmä kaukaa
katsoen vanhaa ritarilinnaa.
Myöhemmin on kylä kasvanut sekä metsään päin että pitkin rantaa.
Viimemainitulla suunnalla ovat reunimmaiset talot jo rantahiekalla ja
niistäkin viimeisenä hautuumaalle päin on Aapelin talo. Se on niin
lähellä rantaa, että meri korkeimmillaan tapaa miltei sen seinään asti.
Piha on maan puolella rakennusta ja sinne on puhtaimpaan karkeaan
rantahiekkaan saatu suurella vaivalla syntymään perunamaa, joka ei ole
sen isompi kuin suuren tuvan permanto.
Tähän perunamaahan kylvi Aapeli sinä keväänä, josta on kysymys, hyvin
valikoituja ja idätettyjä perunoita.
Aapeli vaimonsa kanssa toimitti tuon juhlallisen kylvön eräänä iltana
toukokuun puolivälissä.
Aapeli oli laivuri, joka omalla aluksellaan kuljetti perunoita Virosta
Suomeen. Nyt hän purjehti tyhjänä Suomesta Viroon ja poikkesi tällä
matkalla kotiinsa ja toimitti siellä maanviljelijän töitä.