XII.

Pieni pakina Pakkasesta.

(P-puustavin pitämä pilapuhe.)

Pohjan Pakkasen pahimman

Puuhkean Puhurin pojan

Pisti päähän pälkähytti

Palellutella pahasti

Peltopaaden pitkän Pentin

Pekka pojan pikkaraisen:

Pakkas-poika pauhaeli,

Puhalteli puuhkeasti,

Paksut puuhkat puhkueli

Pitkän Pohjolan periltä,

Pekan pienen, Pentin pojan

Poskipäitä pulleroita

Pisti, pinnisti pahasti;

Pahoillansa Pekka parka

Pivohonsa puhalteli,

Pusertavi, painelevi

Poskipäitä polttavia;

Pakkanenpa pakkausi

Pekka paran paitahankin,

Puri, pisteli peräti

Pekan pintaa pehmeätä,

Poika polon polviakin

Petomaisesti pureksi:

Pekka painuvi pulahan,

Perätikin peljästyvi

Pauloissa pahan Puhurin,

Pälkähti pätevä päätös

Päähän Pekka poloiselle:

Pekka poika pistäysi

Pirtin pankolle pakohon!

Pakkanen Puhurin poika

Pötki pirttihin perässä,

Pistävi pakena päänsä,

Partansakin pakkoavi

Porstuasta pirttisehen;

Pekka puita paiskoavi

Pesään paksusti panevi,

Puhaltipa palamahan

Pölkyt paukkuvat pesässä;

Pakkasen pahalla päällä

Pian pirtistä pihalle

Piti painua pakohon,

Potkaistuna polttavilta

Puilta, pölkyiltä pesässä;

Pilkahtipa päivänenkin

Pilven päältä paistamahan:

Pakkaselle paha pulma,

Päivää pelkäsi peräti,

Piti paha parhaimpana

Pian pötkiä pakohon

Pimeähän Pohjolahan. --

Pikku Pekka piehtaroivi,

palavissaan paisteleihe

Pesän pielessä palavan,

Piittaamatta pientäkänä

Puuhista Puhurin pojan

Pakkas-paran päätöksistä.

Sanajalkoja: Vihkonen runoelmia · 第 21 / 21 题