On saanut Saksan Keisarilta Pfaltsigreivin arvon. Hänestä lähin
eivät sodat Venäjän kanssa ole paljaita rosvoretkejä, niinkuin
ennen enimmästi, vaan Venäjän valtiasten ankaroita sotia. Suuri
Venäläissota alkaa v. 1490. Koko Suomi, paitsi Turun puolta, tulee
hävitetyksi. Sota näyttää seuraavinaki vuosina pitkittäneen, vaikk'ei
ole siitä täysinäistä tietoja. Danskan Kuningas käypi liittoon Iivana
Vasileivitsan kanssa. V. 1495 hätyyttää Iivana kovasti Suomea.
Vasilei Shuskoi. Savonlinnaa ja Viipuria piiritetään. Knuuti Posse
linnanhaltijana. Viipurin pamahus. Venäläiset pötkivät pakoon. Steeni
Stuure tulee sotalaumalla Suomeen. Vasilei Kossoi sotii voitolla Suomea
vasten v. 1496. Steeni Stuure palaa Ruotsiin. Jättää Svantte Stuuren
sotajoukon kanssa Suomeen. Svantte Stuure ajaa viholliset maastamme,
karkaa Viroon, ottaa Ivangorodin ja palaa Suomeen. Steeni Stuure vuoden
lopulla taas Suomessa. Svantte palaa suutuksissa Ruotsiin. Steeni
Stuure heti hänen perässä. Steeni menettää valtikkansa ja saapi Danskan
Kuninkaalta Johani II:lta Suomen läänitykseksi, josta häneltä kuitenki
suurin osa pian otetaan pois. Pispa Maunus Särkilahdesta laittaa
Dekaanin viran Tuomiokirkolla ja yhteisen atrioitsemisen Turussa.
Kuolee v. 1500.
Johani II (k. 1513). Valittu Ruotsin kuninkaaksi jo 1483, mutta tulee
valtaan vasta v:na 1497. Lasketaan Kuningasvirastansa Ruotsissa v. 1501.
Svantte Nilssoni Stuure. Riikinhoitajana Ruotsissa v. 1504 kuolemaansa
asti v. 1512. Iivana III Vasileivitsa kuole v. 1505. Vasilei IV.
Hallitsee v:teen 1533.