Tämä on paavinajan paraimpia pispoja. Hänen kautta tehdään
jumalanpalvelu ja muu kirkon kohta sen ajan vaatimuksia myöten
täysinäiseksi. Ostaa Paadisten luostarilta v. 1428 Porvon pitäjän
jällensä Turun hiippakunnalle. Kuusiston hovi rakennetaan kivestä.
Porvon kaupungin alku näiltä ajoilta. Sen kivikirkko rakennetaan
v. 1418. Rauma saapi v. 1441 kaupunkioikeuden. Naantalin luostari
perustetaan v. 1443 ja sen vierellä syntyy kaupunki. Maunus Tavastin
toimesta saapi Suomi Kuninkaallisilta moninaisia etuja, samalla
ajalla kun Ruotsissa on suurin kurjuus. Erikki XIII jakaa maamme
Eteläis-Suomen ja Pohjais-Suomen Lakikuntaan. Turkuun asettaa hän
Maanoikeuden. Erikki Puuke Korsholmasta kapinoipi Pohjanmaalaisten
kanssa v. 1433 ja yhdistäypi Engelbrektin kanssa. Kaarle Knuutssoni
saapi v. 1440 läänitykseksi koko Suomen, jota hänen läänitystä sittä
aina vähennellään. Kuningas Kristopherin Lakikirja annetaan v. 1442.
Sinä vuotena käypi miehiä Suomesta Pleskovan alustaa hävittämässä.
Ruotsalaiset liittouvat v. 1447 Valkin kaupungissa Saksan Ritarein
kanssa Venäjätä vasten. Seuraavana v:na sotivat he Nevajoella. Kapina
Satakunnassa. Maunus Tavasti heittää vanhuutensa vuoksi pispanarvon
jälkeenseuraajallensa v. 1450 ja kuolee kaksi vuotta myöhemmin.
Engelbrekti Engelbrektssoni (k. 1436) laskee Erikin Kuningasvirasta
v. 1434 ja pitää sittä valtaa Ruotsissa. Erikki tulee jällensä
Kuninkaaksi; mutta lasketaan v. 1439 kaikissa riikeissään pois
Kuningasvallasta.
Kristopheri Bayerista (k. 1448). Valittu Ruotsin Kuninkaaksi v. 1440.
Kaarle Knuutssoni (Bonde) Riikinhoitajana v. 1436-1441.
Bengti Jöranssoni ja Niilo Jöranssoni (Oksenstierna) Riikinhaltijana v.
1448.
Kaarle Knuutssoni Valittu v. 1448 Kuninkaaksi Ruotsissa. Pakenee
Dantsigiin v. 1457. Jällensä Kuningassa v. 1464: jällensä
kruunuhoittana v. 1465; mutta vielä sittäki Kuningassa v. 1467.