Pyytää lyödä, minkä voipi, papiston ja kirkon alle. Edesauttaa
loistavaisuutta jumalanpalveluksessa. Viipurilaiset menevät v. 1343
Viron talonpoikia auttamaan. Ruotsalaiset asukkaat Pohjanmaalla
saavat v. 1348 luvan käydä kappaa koko Pohjanmaan rantamailla. Samana
vuonna lähtee Kuningas Maunus Venäjätä Paavinuskoon käännyttämään.
Kastaa Issorilaisia uskoonsa. Ottaa Pähkinälinnan, jonka Venäläiset
seuraavana vuonna saavat ryntämällä takasin. Novgorodilaiset käyvät v.
1351 Viipurissa, hävittävät maata. Maunus kulkee Viroon. Lahjoittaa
Porvon pitäjän, Pernon ja Sipoon kanssa, Paadisten luostarille.
Tekee 23:ksi vuodeksi rauhan Dorpatissa (Tartolinnassa) v. 1351.
Kauhia rutto hävittää maata (Suuri kuolema). Bengti Algotssoni, jolla
Suomi on ollut läänityksenä ja tullut häneltä kovasti rasitetuksi,
menettäa sen veromaansa. Kuningas Erikki, Maunuksen poika, panee
Niilo Thuuressoni Bjelken hallitusmieheksi maahamme. Kuningas Hookani
antaa v. 1362 Suomelle saman oikeuden Kuningasvaaleissa, kun muillaki
Ruotsin maanosilla on ollut. Tästä seurasi yhtäläinen oikeus Riikin
kokouksissa, ja on se Suomen ensimmäiseksi perustuslaiksi luettava.
Albrekti Meklenburista piirittää Turun kaupungin ja saapi Niilo
Thuuressonin ynnä pispa Hemmingin puolellensa. Pispa saapi siitä
moninaisia etuja. Ulvilalle (Porille) annetaan v. 1365 kaupunkioikeus.
Hemminki kuolee v. 1365.
Maunus Erikssonin vanhin poika, Herttua Erikki, ottaa väkisellä v.
1350 kruunun isältänsä. Kuolee v. 1359. Toinen poika Hookani, Kuningas
Norjassa, tulee v. 1362 Ruotsissakivalituksi. Lasketaan isänsä kanssa
v. 1363 pois vallasta.
Kuninkaita vieraista sukukunnista omakansaisten seassa: Albrekti
Meklenburista (k. 1412). Kuningas Maunus Erikssonin sisaren poika. V.
1363 Kuninkaaksi. Vankina v. 1389. Irtaalla v. 1395.