3. Ota 1 naula Finis Saipuata, leikkaa hienoxi, sulaa 6 kannusa wettä,
pane kourallinen saltpietaria, anna kiehua, sixi kuin kaikki on ylös
sulanut, ja anna Eläimelle 1 tuoppi illoin ja aamuin, sixi kuin se
wattan rikkoo ja ummelta päästää.
4. Wielä että liika kuumuus wähettäisiin, niin pannaan hywä
hyypeellinen Saltpietaria jauho-juomaan joka haliaxi tehdään, ja
kaataan muutamasti päiwäsä Eläimen kurkkuun, jos ei se mielellään juo.
5. Että kurkku, sieramet ja henki torwi, sitkiästä kinosta puhdistuis;
niin awataan Eläimen suu 3:sti päiwäsä ja heitetään hienottua
saltpietaria kitaan, ja lasketaan irralle, että se saa päristää ja
räkää ulos perata.
6. Kuin Eläimen watta on kyllä auki, niin se wettäkin heittä, mutta jos
ei se wettään laskee, niin Terpetin-öljyä annetaan 1/4 osa korttelia,
hywällä hyödytyxellä.
7. Jos se wattan rikkominen jonga Eläin saa saipua juomasta N:o 3,
seisahtais ja muuttuis ulko taudixi; niin se autetaan 1/2 korttelilla
liin-öljyä, joka muutama kerta päiwäsä annetaan, ja jos ei loka
sittengään tahtois tulla sakiaxi, niin annetaan ynnä liin-öljyn kanssa
joka 6:des tiima, yxi palli tehty hienoxi surwotusta petäjän kuoresta,
ohraisista jauhoista ja wedestä nyrkin kokonen.
Muutoin ruukataan ainoastansa liin-öljyä, joka täsä taudisa on
hyödyllinen.
Pohjan maalla kuin Ihmiset saawat loukkauxen eli Ruton nuolen ihoonsa,
joka on kuolettawainen, niin he teräwällä weittellä ensin hakkaawat
kipiätä paikkaa; ja sitten kohta tuores juusto, maolla maidosta
juoxutettu päälle pannaan, johon se musta mato (furia infernalis)
wetäyypi -- ja Ihminen paranee. (Vid. _Diss. Miracula Insectorum,
Upsaliae, præs. Linnæo_ 1752.)
N:o 111.
Lammasten Rupuliin eli Rokko-tautiin.
1. Niin pian kuin yxi Lammas hawaitaan saastutetuxi eroitetaan se
terweistä, paikalle, josa ei kylmän höngy käy, pestään haliasa wedesä,
ja willat pois keritään.
2. Joka päiwä annetaan kerta eli useimmin lusikallinen fläder moosia,
hämmenetty 1/2 tuoppiin hywää olutta. Taudin wallalla ollesa on
lusikallinen hunajata hywä.
3. Sairaalle Lampaalle annetaan joka päiwä haliata juomaa ruis eli
kaura jauhoista -- Isoppia keittää heidän juomaansa on wielä parempi.
N:o 112.
Hewoisten kapiin, Stud. _Turseeniltä_.
Kapi on tarttuwa. Hewoset, jotka sillä owat saastutetut.
Suonta lyötetään kerta wiikosa, ja kahdesti wiikosa pestään Saltpietari
keiton wedellä eli wäkewällä laakalla suolan eli saltpietarin jälkeen
-- mutta jos awoimia haawoja on, niin ei pidä haawat pestämän suola
wedellä, waan pyhittämän liin-öljyllä.
2. Sotketaan yhteen rauta eli kiwi moorttelisa Tulikiweä 4 1/2 luodia,
Spetsglas (Antimonium crudum) 2 luodia, luttrattua Saltpietaria 1/2
luodia hienoxi, erittäin surwotaan -- annetaan isolle Hewoiselle 1 1/2
lusikallista joka toinen päiwä, appeihin jos hän sitä tahtoo syödä, eli
hämmennetään se juomaan ja kaataan hänen kurkkuunsa sieranten kautta --
mutta jos hän rupiaa hengittämään raskaasti tämän pulwerin jälkeen --
ja ei tahdo syödä, niin annetaan hänelle 4 lusikallista liin-öljyä.
N:o 113.
Hewoisten Täi-tautiin.
Leikattua Tupakkia ja kynsi-laukkaa wäkewäsä juomasa keitetään ja
pestään sillä.
N:o 114. Katzo N:o 82.
Hullut Willi Koirat.
Ei enää syö eikä juo; ei tunne omaa Isäntätänsä, juoxewat mettään
willinä, kita auki, kuola juoxee suusta, häntä rippuu taka jalkain
wälisä; haukkuwat harwoin, ja kähisewällä äänellä, käywät päälle
kaikkein kuin he rookaawat, ja saattawat Taudin joka Eläimen päälle
jota he purewat, ja niin he juoxewat 9 wuorokautta, ennen kuin he
tuskalla kuolewat.
Tästä taudista luullaan taitawan Koiria warjeldaa, jos heidän ruokaansa
sekoitetaan kanan paskaa, ja annetaan heidän syödä siitä wähä joka
päiwä.
N:o 115.
Härkiä, Lehmiä ja muita Eläimiä ja Karjaa huusata ulos laskeisa ja
muutoin, ettei niihin taudit tartu.
Kuin Eläimet kewäillä ulos lasketaan, on tarpeellinen, että päiwää
ennen annetaan pähkinän werta _Karjan Theriakia_ aamulla leiwän kanssa,
ja samana päiwänä kuin ne ulos ajetaan woileipää surwottuin Fänkooliin
ja Tillin kanssa, se warjelee heitä kaikenlaisesta tarttumisesta ja
myrkystä.
Mutta yhden hywän Karja-Muorin, pitää myös usiasti iloilla antaman
heidän nuolla suolaista kalaa, suolaa, kynsilaukkaa, ja muuta -- mitä
hänellä on, niinkuin liwerstikkua -- se awaa Lypsy-lehmäin maito suonet
jalosti. Erinomattain neuwon minä häntä, että yhteen kluutuun eli
pussiin sitoa kynsilaukkaa, suoloja, pirun paskaa ja majawan haustaa
kaulaan rippumaan, niin se warjelee loukkauxesta ja lettymisestä.
Herneitä keitettynä annetaan wälistä syödä, niin ne lihowat pikaan ja
saawat hywän karwan.
N:o 116.
Eläinten mahan ja suolten pureihin ja wäänteihin.
Tauti tutaan siitä, että he panewat maata, nousewat jälle pian, jalat
wapisewat ja ei he syö. -- Ota silloin Olutta, hämmennä siihen suoloja,
hämmennä että wahtuaa, ota wahto pois, kaada 3 klasillista kurkkuun ja
anna ynnä Eläimelle Theriakia.
N:o 117. Katzo N:o 36.
Eläinden Silmille.
Kuin Eläin mulkuilee ja nurin kääntää silmiään, niin puhalla suoloja
silmiin.
N:o 118.
Kuin eläin ei tahdo syödä, ja ei ole juuri roweisaan.
Kuin Eläin ei ole Roweellinen, ota sen häntä kämmenten wäliin; jos se
on pehmiä ja niinkuin näiwehtynyt, että sen taitaa ympärinsä kääriä,
niin leikkaa weittellä, poikkipuolin häntää, puoli weihten hamaran
sywältä; jota ei he tunne, sillä häntä on kuin puuttunut -- pane siihen
haawaan 9 ohran jywää, sido punaisella weralla eli silkillä, ja anna
ohrat olla siinä 9 wuorokautta -- awaa jälle -- Jos Eläimillä tämä
tauti on kauwan, tulewat sääret kipiäxi, laihtuwat ja lamaantuwat.
Eli: sekoita hienoja suoloja rukiin olkiin, hiero sillä häntää sixi
kuin se lämpiää; Tee se muutamasti päiwäsä; niin weri tulee liikkeelle
ja eläin prokenee.
N:o 119. Katzo N:o 43.
Koska härjät eli Lehmät werta tekewät.
Ei niitä pidä paljon ajaman; ettei maxa ja keuhko tulettuisi. Tämä
tautii tulee laitumesta eli ruohoista: ja parataan näin: Tormentillan
juurta (puna juuri) eli Tuli-ruohon (Hewon hiiran juurta) hakkaa
hienoxi, anna syödä.
Eli: Johannes öljyä (ol. hyperici) sulaa lämpymäs oluesa, anna
muutamisti sisälle.
Eli: pari päiwän perästä kuin puna on näkynyt, niin leikkaa läskiä
pitkiin ja hoikkiin kiiwuin ja sekoita kauroin eli leipään, ja anna
sisälle, kuitengin ei ylön paljon; Eläin peitetään waatteilla.
N:o 120. Katzo N:o 33, 103.
Jos Eläin ei taida wettään heittää.
Anna juoda wettä josa persiljan juurta, krawun kiwejä ja lawermarjoja
on keitetty.
Eli: Ota hunajata, öljyä ja wiinaa, keitä, anna sisälle 3 aamua
perätyxin -- Eli pistä Traania kurkkuun.
Eli: ota härjän sappea, pane siihen wähä suoloja, ja woitele sillä
ympäri nawan.
N:o 121. Katzo N:o 54, 64, 96.
Eläinten Umpi-tautiin.
Tee yxi juotawa Finis Saipuasta, yxi luodi pähkinä puun juurta 2 qwint.
Säfwe-puuta (Sabina) 1 1/2 qwint., keitä ne wiinasa eli oluesa -- anna
Eläimen juoda, ja kuljeta sitä wähä.
N:o 122.
Kuin Eläimillä on matoja suolisa.
Keitä yxi luodi Eläwätä hopiata wedesä, ja anna Eläimen juoda sitä
samaa wettä.
N:o 123. Katzo N:o 22, 59.
Ettei parmat, hyteet etc. syö Eläimiä.
Ota warsan polwen ruohoa (persicaria, Jungfru-twål) puserra se mehuxi,
woitele sillä Eläin, eli Traanilla sarwein wäliä. -- Katzo N:o 59.
N:o 124. Katzo N:o 42, 46.
Jos Eläin on astunut rauta naulaan eli muuhun teräwään.
Ota rauta naula ja pistä se fläskiin -- eli pistä Fläskiä Naulan
reikään ja sido päälle lukinwerkkoa.
Eli: Ruukaa Liin-öljyä ja pikiä, sulaa yhteen, ja woitele sorkkain
wälistä. Kuin sääret nilkasta ajettuwat niin on weri hyytynyt sorkkain
wäliin; ota jouhi nuora, eli wahwa hamppu siima, wedä sitä sorkkain
wälistä, että weri uloslähtee; siitä eläin paranee.
N:o 125. Katzo N:o 42, 46.
Sarwi-wahingoihin.
Jos joku Nauta sarwensa puskee rikki, niin pestään se wiinetikalla
suolalla ja öljyllä yhteen sekoitettu; ota sitten ihraa, terwaa ja
kuusen pihkaa, sekoita yhteen ja pane haawan yli; Eli: ota nokia,
suoloja ja wanhaa ihraa, yhteen sekoitettua, ja sido ympäri; ihra kalwo
ympäri sidottu, parantaa myös hywin.
N:o 126. Katzo N:o 16.
Käärmeen pistoxeen eli panemiseen.
Hauwin hampaalla hakkaa ensin paiset, pese Etikalla ja pane Theriakia
päälle. --
Surwo Liwerstikkua, sekoita wanhaan wiinaan ja truiska Eläimen
sieramiin, ja pane tuoresta Sian paskaa haawan päälle -- -- Eli keitä
liwerstikkua ja kynsilaukkaa juoxewasa wedesä ja kaada sisälle. --
Eli tuoresta pajun kuorta, nuljakka puoli haawaa wasten, ja sido
surwotuita hampun siemeniä päälle. --
Theriaaki on hyödyllinen ruukata kaikkea myrkkyä wasten -- Warsan
polwen ruoholla on sama luonto.
Kynsilaukkaa Eläimille antaa, on hywä lääkitys.
N:o 127.
Kuin Eläinden hampaat löyhtywät.
Ota kourallinen suoloja ja wähä maltaita sekoita, hiwuta hampaita ja
ikeneitä, ja anna Eläimen se sitten syödä, niin tarttuu hampaat jälle
kiinni.
N:o 128.
Kuin Eläin on lettynyt (lennoxisa).
Ota Liwerstikkua, malia, mäster örttiä, sekoita suoloin kanssa, anna
sisälle -- -- aamuin ja illoin sisälle annettu on hywä warjellus.
N:o 129. Katzo N:o 58.
Kuin Eläin ei taida seisoa jalwoillaan, pöhöttywät ylempää mahaa, ja
saawat niinkuin kalwon silmihin.
Ota suoloja, hunajata, lawermarjoja ja walkiata inkifääriä yhen werran
kumpiain, tee jauhoxi, puhu silmiin. Sitten ota Eläinten Theriakia
leiwälle, pane sen päälle mäster örtti ja Sammakon porras juurta; anna
syödä kohta -- niin se auttaa -- kylmää wettä waletaan Eläimen päälle,
ja sitten peitetään.
N:o 130.
Eläinden pää-tautiin ja pyörtymiseen.
Leikkaa niitä kohta korwaan, että werta tulee. Ota timiani surwottua,
suoloja ja leikatuita kynsilaukkoja, wiinaan, hiwuta kieltä -- mutta
paras on ottaa pois se Eläin, sillä se tauti tulee useimmin.
N:o 131. Katzo N:o 129, 36, 117.
Wettä juoxewiin raattaisiin silmiin.
Hiero kieltä suolalla ja kynsilaukalla, wirutta sitten wiinalla eli
oluella -- awaa suoni kielen alta.
N:o 132.
Perna-tautiin Eläimillä.
Keitä saarnipuun kuorta wedesä, ja anna naudan juoda muutama päiwä,
awaa pernan, ja ajaa paljon wettä ulos, jos sillä on wesi-tauti, ja
Eläin tulee hoikemmaxi. -- -- Joka tahtoo terweltä Nautoja, pesköön
heidän suutaan, heidän omalla wedellään, niin heistä paljo kinoa ja
räkää ulos juoxee suusta, ja alkawat syömään halulla.
N:o 133.
Täitä ja wäiweitä wastaan.
Surwo kynsilaukkaa, sekoita liin-öljyyn eli muuhun raswaan -- eli
Eläwällä hopialla woitele täiset paikat -- Ei pidä Eläimiä laskettamaan
siko läättiä nuuskimaan ja lähestymään, siitä he saawat täitä -- ja
kuin yxi saa, saastuttaa se koko karjan. Katzo 21, 50, 113. 7.
N:o 134. Katzo N:o 38, 69.
Eläinten rupiin ja kaapiin.
Sekoita woita wanhaan kuseen, pese sillä. Eli: ota wanhaa raswaa, kaada
se kylmään weteen että se hyytyy, sitten ota pirun paskaa, tulikiweä,
lawermarjoja, kynsilaukkaa, kupar röökiä, terwaa, sekoita siihen, anna
kiehua, woitele lämminnä Eläin sillä; lämpymäsä nawetosa.
Ota waarin: Lukit ja hämmäshäkit on hywät nawetasa, ne wetäwät paljon
myrkkyä ja märkyyttä pois. --
Eläimet menestywät hywin kusa ne owat.
N:o 135. Katzo N:o 2, 101.
Eläinten Yskään ja Rykimiseen (köhään).
Anna Entianaa 2 luodia sisälle -- Eli, hakkaa Isoppia tuoresna, anna 9
päiwää perätyxin -- Eli 4 kahmaloa pujoja, kaada wettä päälle, rässää
mehu ulos, anna 7 päiwää perätyxin. --
Eli: Ota 1 tuoppi pestyjä ja hierotuita papuja, keitä ilman suoloja,
wuohen talia 6 luodia, 3 kuorittua kynsilaukkaa, keitä wierteesä, anna
3 päiwää sisälle, on sangen hywä apu yskään, naudoille.
N:o 136. Katzo N:o 58.
Kuin kalwo eli häiwä on silmän päällä.
Naudat saa wälistä lijan silmän päälle, jonka kansa näin eletään; ota
äimä eli neula, pane sen silmään lankaa, pistä kalwon läpi, nostata
sitä ja leikkaa pois jonga jälkeen silmä sitten woidellaan suoloilla ja
nuorella kermällä (fiilillä), kuitengin waaditaan tähän kewiä ja ennen
harjaandunut käsi.
Eli: ota kewäillä mateen maxaa, pane awopäiseen klasiin auringoon;
siitä tule öljy, woitele sulalla aamuin ja illoin, niin häiwä kuluu.
Saisi siihen panna puolexi suoloja maxan päälle, kuin se klasiin päiwä
paisteseen pannaan. --
Eli: pane onki matoja (lieroja) klasiin, peitä se yli kaikki paxulla
taikinalla, pane uuniin leipoessa niin sulawat madot; woitele sillä
öljyllä silmää.
N:o 137. Katzo N:o 28, 29, 63, 66, 92, 93, 97, 107, 110.
Warjella edeltä kättä (præservera) Eläimiä taudista.
Anna niille kewäillä eli Mikkelin aikana pähkinän werta Theriakia
leiwän kanssa.
Anna kerran Kuusa paistettu leipä pala, woita päälle pyhitty,
johon lewitetään fänkoolia, tilliä ja kynsilaukkaa, niin ei mitään
wahingollista ruohosta haittaa. Eli: Ota Eläinden Theriakia,
Bärnsteeniä, majawan haustaa, kynsilaukkaa, surwo yhteen ja anna
eläimelle ennen kuin muuta syötetään -- -- Tämä on myös hywä kuin
niitten pää ja kaula ajettuu.
Yhden wiisaan isännän pitää slahdatesa katzoman misä wika on ollut
sisällä -- ja sen jälkeen maxa-perna- eli keuhko-tautiin -- eli
sappi-tautiin sowittaman lääkityxiään. -- Jos wika on keuhkois ja Eläin
paljon ryskii, antaa Ehrenpriisiä suolain kansa, eli isoppia eli pujoa.
-- Katzo N:o 135.
N:o 138.
Kaikenlaisiin Karjan tauteihin.
Putken juurta (Angelica) 9 luodia, mäkihumalan juurta 1 luodi,
kissan minttua 3 luodia, isomman wihalaisen eli polttiaisen 2 luodia,
Kiwiyrttiä 1/2 luodia, Warsankawion lehtiä (Tussilago) 1 luodi,
Kuoria 9 erilaista puusta, katajan erinomattain -- päältä karhein
poiskrawataan, ja sisämmäinen kuori hakataan hienoxi, wähä kuiwataan,
kaikki sekoitetaan, kahmalollinen kutain, keitetään kaikki kryydit
8 kannusa wettä padasa sixi kuin tulee ruskiaxi kuin wieret, josta
annetaan Eläimelle 1/2 korttelia, 1/2 korttelisa olutta, joka ei saa
olla tuoresta eikä aiwan wanhaa.
N:o 139.
Kuin Suoni on suljahtanut eli katkennut.
Pese suoni lämpymällä oluella ja sulatulla raswalla, kastele riepu
samaan ja sido päälle. Pellawan siemenet on myös hywät näille wammoille.
N:o 140.
Mahan pöhötyxeen, turpumiseen, ja ummella ollesa.
Anna 4 luodia surwottua Aloesta, haliasa wedesä. Muut antawat
Kuparrökiä ja tuoresta Jästiä.
Hiiren lokareet oluesa, awaawat hywin. Hampun lehdet wedesä juoda.
Jos se on wesi-ummella pane hanhen ihraa lämpymään juomaan, anna
sisälle; woitele samalla ihralla napaa, surwo kynsilaukkaa, woitele
sillä kusitin.
N:o 141. Katzo N:o 70.
Sappi-tautiin.
Kuin naudan silmät juoxewat, on merkki että sapesa on wika, Truiskaa
Suoloja ja inkifääriä korwaan, sido niinellä. Kuiwattu sian sappi
annetaan Etikan ja suolan kansa ja sitä pannaan korwaan, ja kiinni
niwotaan, auttaa. _Saipuata_ weteen wispata ja antaa juoda, on paras Apu
Sappi tauteihin.
N:o 142. Katzo N:o 62, 78, 91.
Kuin Lehmällä on Työläs poikiessa eli wasikkata saadesa.
Ota kappale Majawan haustaa sekoita se kruutiin, kaada lehmän kurkkuun
Etikalla eli oluella, niin se pian poikii ja puhdistaa itzensä. -- Tämä
on myös Lampaille löytty hywäxi.
Eli ota polttiaisen siemeniä mettu maarin aikana anna sisälle
lämmitetysä oluesa, se auttaa.
Jos jälkimmäiset ei tahdo irralle lähtiä, eli lehmä ei perkau, niin
ota muutama luodi pellawan siemeniä, keitä wedesä, ja anna lehmän se
juoda.
Awata maito suonia, jälkeen poikimisen.
Keitä herneitä hywin ja anna lehmälle wesi juoda, sekoita herneet
sitten sen hauteseen.
Jos lehmä ehtyy, anna liwerstikkua lämpymäsä wedesä muun heinän kansa
syödä.
Maito huoneesa sawutetaan Mirrhamia, Wirakkia, Malia, Johannus
ruohoja ja Tammen wäli kuorta, niin maito pysyy myrtymätä, ja
Talwikot ja parat ei tohdi sinne lähestyä. Hiuta myös ulkoa hulikat
kynsilaukalla. Maito hulikoita pitää hautoa ja pestä Liwerstikulla,
Tillillä, polttiaisilla ja kuminan warsilla, wiruta puhtaaxi,
sillä likaisisa ja happaimisa maito astioisa ei tule hywä fiili.
N:o 143.
Eläinten kulku eli liikkuwiin Tauteihin.
Rec. Ohrsteen 8 luodia (Lapis suillus.)
Spitsglas 6 luodia (Antimonium.)
Poltetuita suoloja 4 luodia (Sal decrepitum.)
Kampherttiä 1 luodi (Camphora.)
Brunrot 9 luodia (Scrophularia.)
Ruton juurta 3 luodia (Waleriana.)
Inkifääriä 2 luodia (Zingiber.)
Pietarin kukkia 2 kourallista (Millefolium.)
Kruutia 6 luodia (Pulvis pyrius.)
Myrrhaa 1/2 luodia
Saltpietaria 12 luodia (Nitrum.)
Nämät kaikki surwotaan hienoxi jauhoxi ja hywin yhteen sekoitetaan.
Dosis, eli Sisälle annon Määrä on 1 luodi aamuin ja illoin wedesä,
josa edeltä on keitetty karaborin juurta (isoa lajia ohdakesta)
suola heinän juurta.
Liikkuuisa Eläinden taudeisa on myös hywä warjelluxexi antaa heidän
wälistä juoda jotain sammuttamattomasta kalkista eli tuhasta tehtyä
lipiätä.
Seurawainen Pulweri Eläinden Tautiin.
_Spitsglasia_ (Antimonium crudum) ja tulikiweä yhen werran. Anna täysi
Raawalle, 1 luodi, joka 3, eli neljäs tiima, lämpymäsä wedesä. Tätä
annetaan kuin eläin jo on taudisa ja sairasna.
Eli näistä yrteistä ja juurista.
Scordien ruoho, Cardobenedicta, Diplami, Ruta, Salwia, Putken juuri,
Baggesöta, Puna juuri (Tormentilla) Ormroth, Cicorien juuri, Swindöds
rot, Lawermarjoja, Katajan marjoja -- surwo hienoxi, sekoita, anna
lämpymäsä wedesä yxi luodi joka kolmas eli neljäs tiima, Eläindä kohden.
Seuraawainen sotku monesta laista kokoon pantu on minulta itteltä ylös
ajateltu Eläinten Tautiin, loukkaus Tautiin, Lennoxiin, Turpuneille
-- -- etc. ja owat kaikin paranneet kaikisa taudeisa joille minä olen
sitä antanut sekä koti että kylän Eläimille.
Ota Terwaa eli Terwan Kusta 5-6 lusikallista, eli enemmän, kuinga
tarwitaan, Suoloja pari kourallista, surwomata, Kynsi laukkaa ja sen
tuoreita lehtiä; leikkaa; _Nokia_ totoista ja padoista eli saunan katon
alta pari kourallista -- surwo, sotke sekaan.
_Putken juurta_ (Angelica) Liwerstikun tuoreita lehtiä eli juurta, leikkaa
ruoheixi.
_Wilkun walkun eli Pietarin kukan_ (lehmän kielen eli kryynikukan)
(Lilium convall. Fl. & Millefol.) kukkia, kuiwana eli tuoresna;
hienonna.
_Kamferttia_ hitunen; Saltpietaria pari kourallista -- -- _ruton juurta ja
kukkia_ (Valeriana) -- jotka kaikki saadaan tällä maalla koti seuduisa
-- sekoita -- sotke.
Anna sisälle lusikallinen terweille ja sairaille taudin aikana, joka
ilta; Taikina pallisa, johon se sisälle pannaan, peitetään, kastellaan;
yxi pitää lehmää sarwista, ja toinen tukkii kädellään aina kurkun
pohjaan, että sen täytyy niellä.
N:o 144.
Kuin koi on Hewosen kawiosa eli lehmän sorkasa.
Kuin koi kawiota eli sorkkaa raiskaa, niin on samakon eli Talwen liha
kaikki jauhoina, jotka hywin weittellä pois leikellään ja krawataan,
sitten woidellaan jalan alusta Talilla ja terwalla, ja jälistä Tuli
kuumalla raudalla wedetään äkisti yli ja paadetaan. Kewäillä ei
lehmät tahdo pysyä seisaallaan Tämän Taudin tähden, jonga tähden
heidän sorkkainsa wäli pitää puhdistettaman ja kynnet leikattaman ja
tasattaman; samoin hewosten kawiot.
N:o 145.
Jouhi-mato warsain hännäsä.
Tutaan, että hännän juurelta karwat lähtewät, ja warsa usein hiwuttaa
ja liikkää ittiänsä koin eli madon syhyessä -- Hännän päätä leikataan
wähä pitkin päin auki, johon pannaan suoloja ja hierotaan kämmenden
wälisä -- -- hännän juuri woidellaan suola wedellä, eli syhelmä
woiteella johon pannaan _Tupakkia_ ja näsiän marjoja.