Alexander Herzen, kuuluisa venäläinen vallankumouksellinen,
karkoitettiin vuonna 1834 kahdenkymmenenkahden vuotiaana ensin Permiin
ja sieltä Wjatkaan. Täällä oleskellessaan kirjoitti hän paljon kirjeitä
serkulleen Natalialle, joka häntä suuresti ihaili. Sukulaisten
vastustuksista huolimatta onnistui heidän viimein mennä avioliittoon
Moskovassa, jonka jälkeen Natalia seurasi miestään maanpakoon.
Se suuri tunne, joka Herzenin kirjeissä vallitsee ennen avioliittoa,
katosi piankin, ja Natalian elämä muodostui sangen autioksi.
Vuonna 1906 ilmestyi tämä hyvin laaja kirjevaihto venäjäksi. Otteita
näistä kirjeistä oli jo vuonna 1905 ilmestynyt saksan kielellä.