Esipuhe.
ENSIMÄINEN MATKA (v. 1828).
VAELTAJA eli Muistelmia jalkamatkalta Hämeessä, Savossa ja Karjalassa
Hajanaisia muistiinpanoja
Liite: Professorinrouva Törngrenille 28.VII.28
TOINEN MATKA (v. 1831).
OTE PÄIVÄKIRJASTANI
Tilapäisiä muistiinpanoja
Liite: Ritvalan Helka
KOLMAS MATKA (v. 1832).
MATKAMUISTELMIA
Hajanaisia muistiinpanoja
NELJÄS MATKA (v. 1833).
MATKAMUISTELMIA
Liite: 1. Maisteri Wirzénille 11.X.33 (konsepti)
2. Rehtori Appelgrenille (konseptia)
3. Tohtori Olanderille 3.XII.33 (konseptia)
4. Professori Linsénille 6.II.34 (konsepti)
VIIDES MATKA (v. 1834).
1. Päiväkirjasta 4.I.35
2. Päiväkirjasta 16.I.35
3. Muistiinpanoja matkalta
Liite: 1. Lehtori Keckmanille 1.V.34 (konsepti)
2. Apteekkari Skogmanille 20.XI.34 (konsepti)
3. Lehtori Keckmanille 6.II.35 (kirjettä)
KUUDES MATKA (v. 1835).
1. Lehtori Keckmanille 12.IV.35
2. Päiväkirjasta 21.IV.35
3. Päiväkirjasta 22.IV.35
4. Päiväkirjasta 1.V.35
5. Päiväkirjasta 5.V.35
6. Lehtori Keckmanille 8.V.35
Liite: 1. Tohtori Rabbelle 25.VIII.35
2. Kruununvouti Wichmannille 30.VIII.35
3. Lehtori Keckmanille 18.IX.35
SEITSEMÄS MATKA (vv. 1836-37).
1. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle 8.III.38.
2. Tohtori Rabbelle 15.IX.36.
3. Lehtori Keckmanille 24.XI.36.
4. Luutnantti Örnhjelmille 24.XI.36.
5. Kruununvouti Wichmannille 25.XI.36 (konsepti).
6. Postinhoitaja Gosmanille 25.XI.36 (konsepti).
7. Tuomari Flanderille 25.XI.36 (konsepti).
8. Lääket. kandid. Ingmanille 25.XI.36 (konsepti).
9. Tohtori Rabbelle 25.XI.36 (konsepti).
10. Ylioppilas Cajanille 27.XI.36 (konsepti).
11. Päiväkirjasta 29.XI.36.
12. Päiväkirjasta 2.XII.36.
13. Päiväkirjasta 5.XII.36.
14. Ylioppilas Cajanille 1.I.37.
15. Päiväkirjasta 1.I.37.
16. Ylioppilas Cajanille 1.I.37 (konsepti).
17. Konsuli Vaseniukselle 1.I.37 (konsepti).
18. Päiväkirjasta 2.I.37.
19. Luutnantti Örnhjelmille 2.I.37 (konsepti).
20. Tuomari Flanderille 4.I.37 (konsepti).
21. Vanhemmille 12.I.37 (konsepti).
22. Postinhoitaja Cosmanille 12.I.37 (konsepti).
23. Kruununvouti Wichmannille 12.I.37 (konsepti).
24. Tohtori Höglundille 14.I.37 (konsepti).
25. Hajanaisia muistiinpanoja.
26. Päiväkirjasta: Matka Majavalahdesta Heinäjärveen.
27. Päiväkirjasta 28.I.37.
28. Päiväkirjasta 29.I.37.
29. Päiväkirjasta 1.II.37.
30. Päiväkirjasta 1.II.37.
31. Kolme kuukautta Venäjän Karjalan pohjois-osissa.
32. Päiväkirjasta 1.II.37.
33. Päiväkirjasta 2.II.37.
34. Päiväkirjasta 3.II.37.
35. Päiväkirjasta 6.II.37.
36. Päiväkirjasta 6.II.37.
37. Päiväkirjasta 13.II.37.
38. Päiväkirjasta 14.II.37.
39. Päiväkirjasta 15.II.37.
40. Matkakirje "Mehiläiseen" 16.II.37.
41. Päiväkirjasta 19.II.37.
42. Tohtori Rabbelle 3.III.37.
43. Arkiaterinrouva Törngrenille 3.III.37.
44. Lehtori Keckmanille 4.III.37.
45. Lähtö Kuolasta.
Matka Kuolasta Muotkaan.
Päivä Muotkassa.
Matka Muotkasta Petsamoon.
Petsamo. Matka sieltä Paatsjoelle.
Matka Paatsjoelta Näytämöön.
Näytämöstä Näytämönjoen rannalle Ekdahlin virkataloon.
Näytämönjoelta Inarin kirkolle.
46. Viisi päivää Venäjän Lapissa.
Kuolasta Muotkaan.
Päivä Muotkassa.
Muotkasta Petsamoon.
Petsamosta Paatsjokeen.
Paatsjoesta Näytämöön.
47. Lehtori Keckmanille 26.V.37.
48. Arkiaterinrouva Törngrenille 26.V.37.
49. Lehtori Keckmanille 2.VI.37.
50. Matkakertomusta.
51. Matkakertomusta.
52. Matkakertomusta.
53. "Matkalta".
54. Lehtori Keckmanille 31.VIII, 20.X.37.
55. Lehtori Keckmanille 3.IX.37.
KAHDEKSAS MATKA (v. 1838).
1. Maisteri Ståhlbergille 12.X.36 (konsepti).
2. Tohtori Rabbelle 12.X.38.
YHDEKSÄS MATKA (v. 1839).
1. Tohtori Rabbelle 6.IX.1839.
2. Tohtori Rabbelle 11.X.1839.
3. Matkakertomus; 23.X.1839.
Esipuhe.
Kun ei ollut toiveita saada aikaan aineen mukaista ja arvoista Elias
Lönnrotin elämäntyön ja persoonan kuvausta siksi merkkipäiväksi,
jona ensimäiset sata vuotta hänen syntymästänsä tulevat umpeen
kuluneiksi, päätti Suomalaisen Kirjallisuuden Seura tätä muistoa
kunnioittaaksensa ja osaksi korvataksensa sitä puutetta, mikä
siten yhä jää kirjallisuuteemme, koota ja julkaista kaiken,
mitä Lönnrotin omasta kynästä on tallella hänen keräys- ja
tutkimusmatkojansa valaisevata. Paitsi matkamuistelmia, jotka Lönnrot
itse aikoinaan on sanomalehdissä ja aikakauskirjoissa julkaissut,
oli sellaisen julkaisun aineksiksi tarjona käsinkirjoitettuja
matkakertomuksien luonnoksia, jotka syystä tai toisesta ovat jääneet
painoon valmistamatta ja painattamatta, matkapäiväkirjoja ja
-muistiinpanoja, matkoja koskevia kirjeitä ja kirjeiden konsepteja.
Kaikki tämänlaatuinen aines, millä mainitussa suhteessa oli
arvoa, päätettiin ajan mukaan järjestettynä saattaa julkisuuteen.
Luonnollisena pidettiin että teos toimitettiin suomeksi, vaikka
suurin osa aineksista onkin alkuaan ruotsiksi kirjoitettu.
Kun mainituita matkoja oli verraten suuri määrä, näytti sopivimmalta
antaa kutakin eri matkaa koskevain ainesten muodostaa oma lukunsa,
vaikkakin luvut siten tulevat jotenkin erisuuruiset, osittain
matkain erilaisen laajuuden, osittain julkaistavissa aineksissa
olevien aukkojen vuoksi. Luvun alkuun on liitetty lyhyt yleiskatsaus
koko matkaan. Missä varsinaista matkakertomusta ei ole ollut, on
puutetta koetettu korvata otteilla päiväkirjoista, muistiinpanoista,
kirjeistä ja niiden konsepteista. Onpa toisinaan käytetty eri
aineksia rinnakkainkin, kun ne ovat täydentäneet toisiansa. Missä
sekä painettu teksti että sen käsikirjoitus on säilynyt, on etusija
annettu painetulle, mutta jos käsikirjoituksessa on jotakin
tärkeämpää ollut, joka on puuttunut painetusta, on se lisätty
ja lisäys puolihakasten väliin pantu. Samoin on lähetetty kirje
julkaistu, ja konseptista, jos se on säilynyt, otettu vaan tärkeämmät
eroavaisuudet. Parhaimmallakaan tahdolla eivät kaikki aukot enää
ole olleet täytettävissä. Luonnollista on myöskin, että teoksen
suunnitelman ja esitystavan eheys paikoin tuntuvastikin on kärsinyt,
kun viimeistellyn matkakertomuksen jatkoksi tai täydennykseksi
on rinnalle täytynyt panna kirjeiden luonnoksia ja hajanaisia
muistiinpanoja, viimemainittuja useimmiten siinä satunnaisessa
asussa, missä ne alkuaan ovat paperille tulleet. Esitystyylin ja
varsinkin kielen epätasaisuutta lisää vielä sekin, että se mitä
Lönnrot itse on suomeksi kirjoittanut joko julkisuutta varten
tai ystävilleen tai vaan muistiinpanoihinsa -- viimemainittuihin
usein vielä paikkakunnan murretta jäljitellen -- on painettu
muuttamatta; ainoastaan kiireessä tehtyihin muistiinpanoihin ja
niiden suomennoksiin on tarpeellisia välimerkkejä lisätty, koska
lukeminen muuten olisi käynyt työlääksi. Eheyden puutetta korvannee
kuitenkin se hyöty, joka tieteellä on näiden ennen painamattomien
käsikirjoitusten julkaisemisesta ja lukijalla siitä, että täten
saa aivan välittömästi seurata Lönnrotia hänen matkoillansa. Monin
paikoin on ymmärtämistä tarvinnut helpottaa outojen sanojen y.m.
selityksillä. Nämät ovat joko alimuistutuksina tai kokohakasten
välissä, kuten yleensä kaikki, mikä on julkaisijain lisäämää.
Kaikki teoksen ainekset, joita ei ennen ole julkaistu, säilytetään
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. Ennen julkaistuista
mainitaan joko matkain alkukatsauksissa tai alimuistutuksissa, mistä
mikin on otettu. Mainitsematta on kuitenkin jäänyt että sivuilla
129-135 oleva kuvaus "Ritvalan Helka" on käännetty 1832 vuoden
"Helsingfors Morgonbladin" numeroista 41-2 ja kaikki Lönnrotin
kirjeet rouva Törngrenille E. Nervanderin julkaisusta "Elias Lönnrots
ungdomstid på Laukko", Helsingfors 1893.
Lönnrotin matkojen tarkoitusta huomioon ottamalla on matkamuistelmat
jaettu kahteen osaan siten, että nyt ilmestyvä ensimäinen
osa käsittää etupäässä runonkeruumatkoja, toinen läheisessä
tulevaisuudessa valmistuva osa taas matkoja, joilla kielentutkimus
oli Lönnrotilla pääasiana.
Teoksen alkuun liitetty Lönnrotin kuva on jäljennös eräästä vankasta
kivipiirroksesta, jonka originaalin pietarilainen taiteilija G.
Budkowski v. 1845 on tehnyt.
Teoksen toiseen osaan on aikomus liittää Suomen kartta ja erityinen
niiden seutujen kartta, joilla Lönnrot näillä matkoilla enimmäkseen
liikkui, sekä luettelo tärkeimmistä matkakertomuksissa esiintyvistä
henkilöistä.
Suomennostyön on tehnyt t:ri J. Halii. Suomennosta on kielen puolesta
tarkastanut maist. E. A. Tunkelo samalla kiinnittäen huomiotansa
kieli- ja kansatieteellisiin seikkoihin. Ainekset on allekirjoittanut
koonnut, joka myös on kirjoittanut edellä mainitut katsaukset
matkoihin ja Lönnrotin runokokoelmista etsinyt tekstissä tavattavat
ruotsinnoksia vastaavat tai vaan viittaamalla merkityt vanhat runot,
jotka on kieliasua Kalevalan malliin tasoittamalla julkaistu. Seuran
valitsemina ovat t:ri K. Grotenfelt ja prof. K. Krohn toimitusta
koskevissa asioissa olleet toimittajilla avullisina.
Helsingissä huhtikuulla 1902.
_Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran sihteeri_.
ENSIMÄINEN MATKA v. 1828.