Yhä tutkin, etsin, kysyn.
Epäilyksen lasna pysyn.
Miss' on suomalainen aate,
on kuin yllä lainavaate.
Missä suomalainen veri
siinä ajan henki eri.
Turhaan katson kansan pohjaan.
Oman tieni itse ohjaan.
1908.
Maan hädässä.
Hymni.
Vapaa syntyi Suomen kansa,
muistaa vanhaa vapauttaan,
lauluissansa
korven kansa
valtas meille vapaan maan.
Väinämöisen laulun laine
vyöryy kautta maailman,
taipuu aine,
nousee maine
maasta hengen voittoisan.
Vaikka tuiskii talvi lunta,
paljon painuu alle jään,
näkee unta
kansakunta
ijäisestä itsestään.
Uusko uhkaa Suomen surma?
Taasko tarpeen mahti maan?
Tulkoon turma
taikka hurma,
kaikki yhteen kuulutaan!
Tuima tääll' on kehto, hauta,
sankka saartaa pohjan yö,
tääll' ei auta,
miekka, rauta,
auttaa aatos, tarmo, työ.