Suomentanut
Tekla Lampén
Ensimmäisen kerran julkaissut
Werner Söderström Osakeyhtiö 1914.
_JONAS LIE_
_on suurimpia pohjoismaisia kirjailijoita. Rinnan Ibsenin ja Björnsonin
kanssa hän on ollut luomassa norjalaisen kirjallisuuden suuren
loistoajan, ja rinnan heidän kanssaan hän edustaa vuosisatansa parasta
realismia, sen syvää totuudenrakkautta, sen suurta elämäntuntemusta ja
sen erinomaista taitoa kuvailla luontoa ja todellista elämää._
_Ja kuitenkin nämä kolme runoilijaa olivat nuoruudessaan käyneet
romantiikan koulua; he olivat syventyneet isänmaansa hämärään mutta
suuripiirteiseen muinaismaailmaan ja sen tarumaisten muistojen
perustalle rakentaneet unelmansa kansansa uudesta suuruudenajasta. Mutta
Ibsenin ja Björnsonin tarmokkaat luonteet selviytyivät pian näistä
epämääräisistä unelmista, oivaltaen todellisuuden vaatimuksia. Ennen
pitkää he ryhtyivät, kumpikin omalla tavallaan, herättämään kansaa
todelliseen työhön ja toimintaan ja selvittelemään sille -- ja samalla
koko maailmalle -- ajan polttavia kysymyksiä. Mutta paljoa kauemmin
harhaili kolmas heistä, Lie, romantiikan hämärässä, etsien selvyyttä
sekä oman itsensä että ympäröivän maailman suhteen._
_Jonas Lie eli näet koko nuoruutensa ajan, kuten hän itse sanoo,
lumottuna pohjoisen kotiseutunsa herättämiin salaperäisiin,
ristiriitaisiin mielikuvituksiin. Kasvaneena Pohjois-Norjassa, hän oli
tuomarin poika Tromssasta -- missä mahtava tunturiluonto samalla hurmaa
ja ahdistaa, viehättää ja peloittaa, missä kaikki on tarumaisen suurta
ja salaperäisen hämärää, muodostui hänen mielensä äärettömän herkäksi,
vaikutuksille alttiiksi ja mielikuvituksiin taipuvaksi. Toiselta puolen
taas kansan ankara elämä noilla pohjan rannikoilla, vaaralliset talviset
kalastukset, rohkeutta ja taitoa kysyvät purjehdukset ja kaupankäynnin
monenlaiset vaikeudet herättivät hänessä kovakouraisen todellisuuden
ihailua ja aineellisen työn kunnioitusta, samalla kun tuo mahtava,
oikullinen meri houkutteli nuorukaisen mieltä seikkailuihin ja
uhkarohkeisiin yrityksiin. Kaiken tämän lisäksi oli hänen suoniinsa
äidin puolelta eksynyt muutamia pisaroita taikauskoista lappalaisverta
-- eipä siis ihme, että hän elää lähes neljänkymmenenikäiseksi,
ennenkuin hän ihmisenä ja kirjailijana on täysin selvillä itsestään ja
todellisen elämän asettamista vaatimuksista._
_Hänen ensimäinen kertomuksensa, »Den Fremsynte», Kaukonäkijä, on
ikäänkuin tämän mielikuvituksen maailmassa eletyn nuoruudenajan
tunnustus. Se on osaksi hänen oman sielunsa tarina, osaksi sen kansan,
jonka keskuudessa hän vietti nuoruutensa. Ja samalla se on mitä kaunein
kuvaus siitä omituisesta luonnosta, jonka helmassa hän oli kasvanut ja
kehittynyt ja johon hän läpi koko elämänsä oli syvästi kiintynyt.
Salaperäisestä romanttisesta hengestään huolimatta se kuvaa Norjan
kansaa ja luontoa sekä senaikuisia oloja ja elintapoja paljoa
todellisemmin, kuin muut sen ajan hienonrunolliset
talonpoikaiskertomukset._
_Tämän rinnalla kuvaa Lie mitä hienoimmalla ymmärtämyksellä ihmissydäntä
nuorine heräävine tunteineen, aavistuksineen, uskoineen ja
epätoivoineen. Hän osoittautuu jo näissä ensimäisissä kuvauksissaan
siksi verrattomaksi ihmiselämän ja ihmissielun tuntijaksi, joka
sittemmin niin monessa kertomuksessa on käsitellyt mitä erilaisimpia
ihmisluonteita ja elämänkohtaloita, ei ainoastaan erinomaisella
taidollaan kuvaillen niitä meille, vaan tutkien ja valaisten niiden
salaisia syvyyksiä. Hänellä on omituinen kyky ikäänkuin salaa hiipiä
ihmisen sydämeen, valaista sitä jonkinlaisella kaukonäkijän taikavalolla
ja löytää sieltä sekä pahan peikot että myöskin hyvän haltijat. Sillä
hän uskoo elämään ja ihmisiin ja hän tietää, että he kykenevät
voittamaan sielunsa pimeät vallat, jos vain pääsevät niistä selville._
_Tämä syvään ymmärtämykseen perustuva usko antaa Jonas Lien
kertomuksille, verrattuina realismiin tuotteisiin yleensä, sen terveen,
vapauttavan voiman, joka synkistä kuvauksista huolimatta niin
virkistävästi vaikuttaa lukijaan. Se on voima, joka, erilaisista
elämässä ja kirjallisuudessa kulkevista virtauksista riippumatta, aina
on pysyvä raikkaana ja vastustamattomana ihmismielen kohottajana._
_Suomentaja._