Yxi wanha Kärppä ja Rotta.
Yxi wanha Kärppä, joka jo oli melkein uloswäsynyt hijriä pyytämään,
koki petoxella ja wiekkaudella sitä toimittamaan, johonga hänellä ei
ennä muutoin ollut woimaa. Hän pani ittensä jauho tynnerijn maata, että
hijret olisit tulleet hänen luoxeen, koska ei hän itte enää woinun ajaa
heitä takaa. He tulit myös totisesti joukottain sinne, ja sen usein.
Mutta kuin Kärppä luuli, että se nijn aina tapahtuis, nijn yxi wanha
hywin kokenut Rotta, joka jo ennen tätä oli wäistänyt ja ulos pääsnyt
monesta sadasta eri laudasta, loukkaasta ja killeröstä, koko tämän
asian ilmoitti, ja saatti turhaxi kaiken Kärpän wäijymisen.
_Oppi_. Joilla ei ole halua, eikä woimaa kunniallisella tawalla
edesauttaa itsiänsä mailmasa, ne noudattawat enimmitten, wilppiä,
kawoluutta ja petosta, ja silloin eläwät he yxinkertaiset ja typeräin
kululla, melkeittäin kuin lukki eli hämmähäkki kärwäisistä; mutta aika
joka kaikki ilmoittaapi, ilmi saattaa myös wihdon heidän koiruudensa ja
sen häpiään tuottawat.