_Autous_ on Karjalainen oikeen Suomentanut sanalla "heijät"; Suomal.
kiännoksessä luetaan "heijän" joka hairauttaa ymmärtämystämme, ikeän
kuin oisi lähättänyt heijät heijän, vaan ei meijän, Bethlehemiin.
-- _Työndähyö_, t. "työnättyä, lähätettyä" (_pempsas, hapozeilas_) on
myös sanasta sanaan, ja somempata Suomea kuin: "ja lähetti" (kaho 16
värs.) "Työntäiksen" ja "syöstäiksen" sanotaan meilläkin, vanhoissa
Runoissamme, arvolla samaan tarkoitukseen: -- _Epan_, on Karjal.
paremmin toimittanut sanalla "kuin", jota sanotaan (ikeän kuin sanotaan
jos) koska puhutaan epäiltävistä eli tietämättömistä (niin kuin tässä);
sitä vastoin "koska" (Suomal. keännöksessä) sanotaan kuin oisi jo
tietty (epäiltämätäk) heijän löytävän häntä siinä. -- _Löyvättä_ (kaho
261 p.) -- _Tiijuschtakkuá_, "tiijustakoa, tievustelkoa" (eksetasate) on
myös oikeemmin kuin "kysykäät" (bespörjer); sillä heijän piti ei
ainoastaan "kysellä", mutta myös "kuulustella", eikä silläkään kyllä.
Herodes tahtoi jotta heijän piti saaha oikeen nähhäkseen lapsen
(schyndyähh-nähä) niin kuin Karjal. tässä selittee, jott' ei heitä
petettäisiin puheella. -- _Apaggeilate_, ei ouk "ilmoittakat" mutta
"sanokkoat", sillä hään tahtoi soaha heitä ite puhutellakseen.
"Ilmoittoo" hänellen tätä, oisivat saattaneet toisenkin kautta.