KEÄNNÖS VATJALAISTEN TAHI TSCHUUDILAISTEN KIELESTÄ.

Vatjalaiset oli ennen aikana yksi merkillinen kansa, siitä yhteisestä

Suomalaisesta suvusta; ja on nyt yks niistä meijän suku-kansoistamme,

joka on jo piamittain perätin poiskavonna joukostamme. Kuitenkin löytyy

heistä vielä nytkin yksi vähäinen jäännös pois-salattu synkissä

mehissä, kaukana muista ihmisistä. Näin heitä tavataan vielä tänä

päivänäkin itekseen asuvina Peipuksen ranoilla Inkerin maalla, kussa

hyö asuskeloovat yksissä kylissä metän korvessa; erinomattain Kattilan

pitäjässä.[182] Ne suurimmat näistä heijän kylistä, kuhutaan yksi

_Kolkan-peä_,[183] toinen _Babina_.

Nämät Vatjalaiset eroittaiksen niistä ympärillä asuvista Venöläisistä

ja Inkrikoista, sekä kielessä että voattein parissa, kuin että myös

tavoissaan ja uskomuksessaan. Venäläiset niin myös Saksalaiset, että

Virolaiset kuhtuuvut heitä Tschuudiksi tahi Tschuudiloiksi,[184] ja

luuloovat heijän olevan sen viimeisen perun niistä vanhoista

Tschuudiloista, joista paljon puhutaan vanhassa tarinamuksessamme, vaan

hyö kuhtuuvat ihtesek Vatjalaisiksi, ja sanoovat heijän kansan muinon

olleen kuuluisan ja voimallisen. Heitä tunnetaan jo myöhäisempiinkiin

aikoin tarinamuksessa nimellä _Watländare, Wesser_; ja heijän moa, joka

vielä silloin eroitettiin Inkeristä ja Viron moasta, kuhuttiin

_Watland_ (_Vatjalaisten_ maa) tahi _Vadjan-moa_.[185] Että tämä vanha

Vatland, joka makais Suomen-lahen pohjukassa, niillä paikoilla arvaten

kussa Koporien kaupunki on rakettu, vielä näinnä viimeisinnä

vuos-satoina ei ouk ollut varsin kuulumatoin, nähään siitä että Poavi

Gregorius IX:nees kirjassansa annettu sinä 9:nä päivänä Tammi-kuussa

vuonna 1230 Upsalan Peä-Piispallen ja Piispallen Linköpingissä,

kehoittaa ja käskee heitä: _ut inhibeant, ne quis Christianorum paganis

in Karelia, Ingria, Livonia et Vatlandia ferrum arma vel ligna deferat

aut apportet, quo eorum crudelitas in Svecos avertatur_ että

kieltäsivät, jottei yksikkään pitänyt tuoman tahi kuljettaman rautoa,

sota-aseita tahi puita, niillen Karjalassa, Inkerissä, Virossa ja

Vatlandissa asuvillen pakanoillen, jotta sillä vältettäisiin heijän

julmuutta Ruohtalaisia vastaan.[186]

Nämät Vatjalaiset, joihen tavoista ja elämästä myö vastapäin tullaan

enemmin puhumaan, ovat kaikki Greekan-uskoisia, vaan varsin

valaistamattomia ja joutavihin uskovia. Heitä kiitetään avaroiksi ja

hyvatahtoisiksi vieraillen; ja heijän vaimot sanotaan olevan kauniit,

ja paremp'-näköiset kuin Venäläisten ja Suomalaisten. Hyö ovat kaikki

orjia Herroin alla, ja uskomuksensa suhteen kuuluuvat Venäläisten

kirko-kuntaan, jossa heijän täytyy Venäjän kielellä toimittoo Jumalan

palveluksensa; jota kieltä harva heistä sanotan ymmärtävän, vaimoista

ja lapsista ei ykskään. Hyö tuloovat sen eistä useemmittain siihen

Kattilassa löytyvään Suomalaiseen kirkkoon, koska hyö kuitenkin heijän

kielestä ymmärtäävät jottaik; ja ihastuuvat ja pitäävät hyvänä niitä

Suomalaisia, jotka yhtyyvät heijän kyliinhin, ja joihen kanssa hyö

taitaavat puhettansa vaihtoo. Heijän kieli on yksi Suomalainen

puhe,[187] kussa löytyy montaakin omoo sanoo,[188] ja kussa taas moni

sana merkihtee toista kuin meijän kielessäme;[189] ja jossa ehkä myös

joskus tavataan Venäläisiä ja Saksalaisia sanoja sisään tunketuita.

Ikään kuin Aunulaisten, Lappalaisten ja niihen Venäjässä asuvien

Karjalaisten kielessä, niin tavataan myös näihen Vatjalaistenkin eänös

_sch_, erinomattain missä myö meijän kielessämme sanomme _s_ tahi

_ss_.[190] Tämä Vatjalainen kieli kuuluupi aivan pehmiällen, ja on

sohiseva ikään kuin Venäläisten kieli siitä että missä myö pietään

nenee _k_, siinä hyö panoovat _tsch_ e.m, _tschartano_ (kartano),

_tschuule_ (kuule), _tschäy_ (käy), _pitschä_ (pitkä), _päntschi_

(pänkki) j.n.e.[191]

Mitä heijän lauluihin tuloo, niin nähään jo tästä pienestä sipaleesta,

jota myö olemme tässä liittäneet, että hyö ovat oikeita Runoja, ja

ehk'emme tunne mitenkä heitä lauletaan, niin on uskottava että heitä

laulettaan meijän Runoin tavalla.

Sekä näistä Vatjalaisista, että muista Venäjässä asuvista Suomalaisista

kansoista, toivotamme myö tästä puolen soahaksemme selvempöö tietoa,

koska Herra Oppia _A.J. Sjögren_ -- joka nyt Suomen hallituksen

kustennoksella on näillen maillen matkustanut, variten vasta heitä

kuulustelemassa -- kerran on sieltä kotiisak tuleva.[192]

Otava, Osa II eli Suomalaisia huvituksia · 第 96 / 161 题