KEÄNNOKSIÄ VIRON KIELESTÄ.

Se joka tahtoo oppia tuntemaan Suomen kieltä, hänen täytyy myöskin

joksi kuksi tuntea hänen _siskon-kielet_, tahi ne kielet jotka ovat

siitä syntyneet, eli jotka ovat puolestansa synnyttäneet meijän.

Ainoastaan sillä tavoin, että harjoitammo näitäkin tunteaksemme, niin

soahaan selvempi tieto meijän omastamme; sillä suuri joukko meijän

sanoistamme ovat heistä siirtyneet, niin että heijän muka juuret ja

emä-sanat (stam-ord) ovat niissä haettavat. Tälläisiä siskon-kieliä

ovat erinomattain _Viron-kieli, Vatjalaisten-kieli, Aunulaisten-kieli,

Iskhorilaisten-kieli_, Niihen Venäjässä löytyvien _Karjalaisten-kieli_,

ja niiten Ruotin ja Norin rajoilla asuvien _Suomalaisten-kieli_; jotka

kaikki ovat varsin suomalaisia, ja suurin osa ainoastaan luettavia

erinäisinnä puheen-murrena meijän kielestämme. Vaan ilman näitä löytyy

vielä muitakin kieliä, jotka ovat kaukaisempana meijän kanssa sukuisin.

Nämät ovat _Lapin ja Ungerin-kielet_, ynnä ne Venäjässä asuvien

_Syrjäläisten, Permiläisten, Votjalaisten, Vogulilaisten,

Tscheremissiläisten, Tschuvassilaisten, Ostiakilaisten, Morduinilaisten

ja Tepterilaisten_ kielet, ja ehkä monen muihen, näihen kaukaisemmihin

kansoin.

Siinä toivossa, että minun moamieheini mielellään soisivat soahaksensa

jonkun tieon näistä heijän siskon-kielistään, olemme aikonut että

jollon kullon antoa näistä kansoista ja heijän kielisiä niitä tietoja,

joita olemme heistä soaneet; luulessamme tämän paraiten sillä syntyvän

että myö ynnä keännöksemme liitämme perustus-hielenkin.

Mitä Viron kielestä erittäin tuloo sanottavaksi,[176] niin se on muista

tarpeellisin meijän tuntea, erinomattain koska ovat Virossa nyt

äsköttäinkin ruvenneet ylös-harjoittamaan omoo kieltänsä ja

oppimustansa.[177] Mitä heijän oppineet siellä harjoittaavat heijän

kielen kunniaksi, niin se on luettu meillekin voitoksi, ja mitä myö

toas työskentelemme, niin se on heillenkin hyväksi. Sillä tavalla

taijamme kiitettävällä ahkeruuella ja kilvoituksella kehoittaa ja

oijasta toisiamme, ja ylösauttoo tätä meijän yhteistä kieltä siihen

kuntoon, johon jokainen kunnollinen ja valaistu kansa on vaativa, ja

johon jo muut Europan kansat ovat joutuneet.

Otava, Osa II eli Suomalaisia huvituksia · 第 83 / 161 题