Kerran otti kauris hirven kanssa puheeksi sen kysymyksen, miksi hirvi
yhä vielä juoksi koiria pakoon; »sillä», sanoi kauris, »olethan sinä
niitä isompi ja väkevämpi. Jos päätät pysyä alallasi, niin sinulla on
paremmat aseet; ja toiseksi sinä olet nopeampi, jos sitten tekisikin
mielesi juosta. En osaa kuvitella, mikä ihme sinut panee niin
pelkäämään vaivaisia rakkeja.» — »Sepä se», vastasi hirvi; »tuo kaikki
on totta, ja itsekin olen monta kertaa ajatellut samaa. Mutta olkoon
sen laita kuinka tahansa ja minkä päätöksen teenkin, niin aina kun
kuulen koirien haukkuvan, en voi muuta kuin turvautua kelpo koipiini.»