Hirvi ja hevonen olivat kiistelleet eräästä laitumesta, ja edellinen
oli päässyt lopulta voitolle, niin että hevosen oli täytynyt väistyä
muille maille. Tästä nöyryytyksestä katkerana hevonen neuvotteli erään
miehen kanssa, mitä nyt oli tehtävä. Mies selitti, että jos hevonen
suostuisi ottamaan suitset suupieliinsä ja satulan selkäänsä ja sitten
lisäksi kantamaan miestä, jolla oli miekka kädessä, niin hän ryhtyisi
tyydyttämään hevosen luonnollista kostonhalua. Nämä ehdot hevonen
hyväksyikin ja hetkellisen intohimonsa puuskassa teki itsestään orjan
koko iäkseen. Stesikhoros käytti hyväkseen tätä satua taivuttaakseen
Himeran asukkaat olemaan valitsematta tyranni Phalarista päällikökseen.
»Teidän käy niinkuin sen hevosen», sanoi hän, »jos todellakin panette
toimeen sen, mitä teille on ehdotettu. Tosin te voitte sillä tavalla
kostaa vihollisillenne, mutta silloin menetätte myös vapautenne.» Ja
tämä huomautus vaikutti niin paljon, että aiotusta vaalista ei tullut
mitään.