ANTTI. Kas, kun en minä huomannut.
JUHANNA. Minä salasin sen aina. Mutta enhän minä muuten niin pienellä
palkalla olisi pysynyt. Kymmenellä markalla kuukaudessa, ja kaupungissa
maksetaan kaksikymmentä tottuneelle keittäjättärelle. Niinhän se on,
mutta kun se rakkaus tuli väliin. Se rakkaus! (Lähestyy Anttia).
ANTTI. Juhanna pysyy vaan sillä puolen huonetta.
JUHANNA. Voi, voi, kuinka se Antti on arka. Eihän sitä nyt, kun
kihloissa ollaan, tarvitse niin kaukana seisoa.