SERENAADI.

Tuli tuoksuvat illat ja tyynet veet,

kevätkuutamot koivujen alla,

tuli lemmen kaihot ja kyyneleet

ja lemmen hehkut ja halla.

Voi kuinka ne lemusi kukkaset

mun impeni ikkunalla!

Voi, kuinka ne helisi kanteleet

mun impeni akkunan alla!

ja kantelo helkkää vieläkin,

mut kuihtuneet ovat kukkaset,

syys tullut maahan ja sydämihin.

Mun lempeni kieliä kuule sa et;

minä yksin yössäni murehdin,

mut muiden sa murheita kuuntelet.

1898.

Runokirja · 第 44 / 106 题