On Karjalan taivas yllä
Ja allamme Karjalan maa,
Vaan välillä kumpaisenkin
Tääll olla on lumoavaa.
Kun taivohon silmän luopi,
Niin sinne jo miel halajaa,
Vaan maan tämän nähtyänsä,
Jo taivahan taas unohtaa.
Sini lomassa pilvien tuolla,
Sini lomassa saarien tääll,
Veslintujen lailla saaret
Tääll väikkyvi vetten pääll.
Tuoll pilvien kultaset kunnaat,
Tääll päiväset kukkulat myös.
Kuin vihreät smaragdi-helmet,
Nää vuoret on, -- helmivyöss.
Ja tuolla on päivä yksi,
Tääll päiviä tuhansin:
Joka paikassa pinnalla vetten
On aurinko hohtoisin.
Jokapaikassa päiviä päilyy,
Jokapaikassa taivas ja koi,
Jokapaikassa Karjala koittaa,
Ja Karjalan kannel soi.
Jokapaikassa riemun ääni,
Hymysuu, sydän lämpöinen,
Suvimieli ja tuntehet taivaan
Tääll keskellä korkeuden.