Elämäni kylmä tähti,
kiitokseni kannan sulle.
Aurinko ja lämpö lähti,
mutta valos riittää mulle.
Valaiset mun hankitieni,
tähti kirkas, tähti pieni.
Epätoivon korpehen
syvään viet mun, tähtönen.
Mutta mulle voimas lainaa,
tahdon läpi korven painaa,
päästä valoon, tietohon,
missä kaikki yhtä on,
lämpö, kylmyys, riemu, suru,
löytää totuudesta murun,
alla tuskan puristuksen
nähdä kaiken sovituksen.
Kylmä tähti yllä tieni,
tähti kirkas, tähti pieni,
ohjaa aina askeltani!
Sulle kuulun kuollessani!