Valtion virkamies Zefanias Köyhänen oli vuosi sitten onnistunut
hankkimaan itselleen 2 huoneen ja keittiön huoneuston kaikkine
nykyaikaisine mukavuuksineen Helsingin nykyaikaisimmassa
kaupunginosassa Etu-Töölössä. Emme tahdo tässä lähemmin syventyä
niihin rahoittamisvaikeuksiin, jotka hänen tämän asunnon hankkimisen
yhteydessä täytyi voittaa, vaan toteamme ainoastaan, että herrasväki
Zefanias Köyhänen on jo kypsyneemmässä keski-iässä ja säästi Zefanias
rauhan aikana kolmanneksen palkastaan aikoen hankkia itselleen maatilan
ja ruveta vanhoilla päivillään harrastamaan kanojen, kaniinien y.m.
siipikarjan hoitoa. Se maatila, jota hän oli havitellut, maksoi 50,000
mk, mutta kun Zefaniaksen kokoamat suurmarkat muuttuivat lakien ja
asetuksien perusteella pikkumarkoiksi, kohosi tämän maatilan hinta
700,000 mk:ksi, joten kertomuksemme sankarin täytyi jättää maatilan
osto sikseen ja ostaa, niinkuin jo edellä mainittiin, asunto-osake
Etu-Töölöstä.
Ja niin eli valtion virkamies Zefanias Köyhänen onnellisena asunnossaan
90 päivää ja 90 yötä. Sillä tällöin tapahtui, että hänen täytyi
vetää päälleen frakkipukunsa, mutta hajosi tämä puku siekaleiksi,
sillä talossa oli koita. Niiden parveiluaika ei ollut vielä tullut,
mutta vähän tämän jälkeen ne alkoivat tanssia iloista karkeloaan
sähkölamppujen ympärillä. Herrasväki Zefaniaksen unelma oli toteutunut.
Talossa oli siipikarjaa.
Hyvin pian huomattiin, että huoneustossa oli muitakin jänistä pienempiä
eläviä. Kun herrasväki Zefanias kerran istui 6 mk. paikalla oopperassa,
niin herra Zefanias huomasi rouvansa kaulalla oudon syntymämerkin. Ja
pian osoittautui, että tämä syntymämerkki liikkui, sillä erään pontevan
sankariaarian kohdalla se alkoi painua alaspäin, siirtyä tuntemattomiin
syvyyksiin.
Siinä kotitarkastuksessa, joka tämän jälkeen herrasväki Köyhäsen
asunnossa pidettiin, havaittiin, että huoneustossa asusti melkoisen
monipuolinen pikkueläimistö. Herra Köyhänen saapuikin senvuoksi
seuraavana päivänä kotiin Flitruiskun ja valtavan Flitkanisterin
kera. Jokainen vaatekappale ruiskutettiin, seinät, katot, lattiat,
venttiilit, matot, uutimet j.n.e. ruiskutettiin. Tämän jälkeen vietti
herrasväki muutamia onnellisia päiviä. Mutta pian alkoi huoneisiin
tunkeutua outoa hajua. Rouva Köyhänen väitti, että lattiatäytteessä
on kuolleita rottia, ja herra Köyhänen puhui jotakin kaupungin
puhtaanapitolaitoksen veltosta hoidosta. Mutta pian tämä haju muuttui
sipulin hajuksi. Ja lopuksi huomattiin, että viereiseen huoneustoon
oli muuttanut emigrantti Jakubovitsh. Noin kuukausi J:n saapumisen
jälkeen ilmestyivät huoneustoon myös ensimäiset torakat. Samoihin
aikoihin astuivat myös entiset kotieläimet esille piilopaikoistaan.
Ne nauroivat Flitruiskulle vasten silmiä, ne antoivat huumata itsensä
tällä hyvätuoksuisella aineella, mutta virkosivat sen jälkeen entistä
voimakkaampina elämisen riemuisaan karkeloon.
Mutta herra Köyhänen on energinen mies. Hän ilmestyi kotiinsa 1/2
metrin pituisen timpermanninkairan kanssa ja alkoi kaivaa reikiä
lattioihin ja kattoihin. Tällöin hän huomasi, että sekä Jakubovitshin
että hänen huoneustonsa ilmajohtotorvet olivat suorassa yhteydessä
keskenään. Sitäpaitsi hän huomasi, että huoneustojen väliseinät, jotka
olivat rakennusmestari Kepulisen keksimää massaa, ulottuivat ainoastaan
lattiapintaan asti, joten Jakubovitshin ja hänen huoneustonsa olivat
lattian alapuolelta ihan välittömässä yhteydessä. Siihen nähden, että
lattialankuiksi oli käytetty täysin tuoretta puutavaraa, oli lattiassa
melkoiset raot, ja tästä syystä levisivät J:n itämaiset tuoksut ja
kotieläimet herrasväki Köyhäsen huoneustoon.
Tämän jälkeen nähtiin sanomalehdissä seuraava ilmoitus:
"Myytävänä
2 huon. ja keitt. asuinh. kaik. nykyaj. mukav. Etu-Töölössä. Huom.!
Varma yhtiö. Edull. maksuehdot. Vast. t.l. kontt. nim. 'Hyvä kauppa'."
Pari kuukautta tämän jälkeen näemme herrasväki Köyhäsen tavarat
kuorma-auton korissa, sillä herrasväki on onnistunut myymään
huoneustonsa ja siirtyy onnesta säteillen vanhaan paksuseinäiseen
taloon Kruunuhakaan.