[1] Tämä kohta on melkein sanasta sanaan samanlainen kuin muuan kohta
siinä kirjeessä, jonka Toscanella kirjoitti kaniikki Martinezille.
Toscanella kirjoitti: »Niitä Intian osia, joihin voidaan matkustaa,
hallitsee valtias, jota sanotaan suurkaaniksi, joka on samaa kuin
kuninkaiden kuningas. Hänen edeltäjänsä lähettivät paaville
lähettiläitä ja pyysivät häneltä opettajia, jotka pystyisivät
ohjaamaan heitä meidän uskoomme.»
Alkuperäinen (Toscanella, italiaksi): _»Las partes de las Indias donde
se podrá ir y el dominio de un principe solo, llamado Gran Can, que es
lo mismo que Rey de los reyes. Sus predecessores enviaron embajadores
al Papa, pidiendole maestros, que los instruyesen en nuestra fè_
j.n.e.»
Kolumbus (espanjaksi): _»La informacion que yo habia dado a Vuestras
Altezas de las tierras de India y de un principe que es llamado Gran
Can, que quiere decir en nuestro romanze Rey de los reyes, como muchas
veces el y sus anticessores habian enviado a Roma a pedir doctores en
nuestra santa fé porque le enseñasen en ella_.»
[2] _y ordenaron que yo non fuese por tierra al Oriente, por donde se
costumbra de andar, salvo por el camino de Occidente, por donde hasta
hoy no sabemos por cierta fé, que haya pasado nadie_.
[3] tässä tarkoitetaan penikulmalla (= _millas_) ekvaattoriminuuttia ja
meripenikulmalla (= _leguas_) samaa kuin nykyisin maantieteellisellä
penikulmalla, joka on 4 ekvaattoriminuuttia eli 7408 metriä.
[4] _garjao; hirondelle de mer_.
[5] _rabo de junco; paille en queue_.
[6] _marcar el norte_, s.o. määräämään Pohjantähden aseman.
[7] Jo Aristoteles mainitsi Antillan, joka otaksuttiin saareksi Herakleen
patsaiden toisella puolella. Ennen Kolumbuksen aikaa Antilla, joka
espanjalaisen ääntämistavan johdosta kirjoitettiin myös Antilia, oli
annettu nimeksi tarunomaiselle Seitsemän kaupungin saarelle Atlantin
valtameressä. Useissa viidennentoista vuosisadan kartoissa Antilla
kuvasi myytillisiä saaria, jotka olivat Kanarian ja »Intian»
keskivälillä. Myöhemmin se nimi annettiin Kolumbuksen löytämille
saarille ja sittemmin omaksuttiin käytäntöön monikkomuoto, koska
saaria oli paljon.
[8] Cipango oli tullut länsimaiseen tietoisuuteen Marco Polon
matkakertomuksesta. Se esiintyi kirjoitettuna myös Zipangu, Polon
kertomuksen baselilaisessa jäljennöksessä Zipangri, vanhassa
latinalaisessa tekstissä Cyampagu ja italialaisissa kopioissa Cimpagu.
Kiinalainen lausunta olisi kait oikeimmin kirjoitettava Dja-pan-gu,
missä kaksi ensimmäistä tavua ovat Japanin kiinalainen nimi ja kolmas
tavu kiinankielen _ku_, joka merkitsee »kuningaskuntaa»; sen
kiinalaiset yleensä liittävät vieraiden maiden nimeen.
[9] Kuten tunnettua, Kolumbus uskoi tosiaankin tulleensa Intiaan ja
tarkoitti Lucayn saarilla mahdollisesti Lakkadiveja. Navarrette
otaksui, että se saari, jolle Kolumbus nousi maihin, oli Turk-saari
(El Gran Turco), 100 meripenikulman päässä San Salvadorista kaakkoon.
Nykyisin arvellaan, että se oli Bahama-saariin kuuluva Watling Island.
[10] _La color de los canarios_. Sillä ei tarkoiteta kanarialinnun väriä,
vaikka joku on sen niin käsittänyt.
[11] Kolumbus tarkoittaa teräksestä eli raudasta valmistettuja aseita; se
metalli oli Länsi-Intiassa vielä tuntematon. Heittokeihäät, jouset ja
nuolet olivat siellä kyllä käytännössä.
[12] Centa oli vanha portugalilainen raha, vuoden 1950 arvoista rahaamme se
vastasi suunnilleen 70 penniä.
[13] Tämä saariryhmä on Cayos-saaret.
[14] _que todo era burla para se fugir_.
[15] Luultavasti Kolumbus on nähnyt puissa olevia loiskasveja ja luullut
niitä isäntäkasvin oksiksi.
[16] Riippumattoja, joista he käyttivät nimitystä _hamak_.
[17] Espanjan guldeni.
[18] Nykyään Crooked Island. Navarretten otaksuman mukaan Suuri Inagua.
[19] Todennäköisesti jokin liskoeläin.
[20] Kolumbus valittaa tuon tuosta, ettei hän ole hyvä kasvien eikä
eläinten tuntija. Se kasvi, mitä hän tässä nimittää aaloeksi oli
luultavasti tuoksuvaa puuta (_agallochum_).
[21] Kaikesta päättäen Kolumbus on tutustunut Marco Polon kuvauksiin
Kiinasta suunnitellessaan tätä matkaa. Marcon matkakertomuksen 28.
luvussa kerrotaan Gouza-nimisestä kaupungista. Se nimi esiintyy Marcon
matkakertomuksen kopioissa eri tavalla kirjoitettuna; vanhoissa
venetsialaisissa se on Gio-gu, Pariisin latinalaisessa toisinnossa
Gio-guy, baselilaisessa Geo-gui sekä British Museumin ja Berlinin
kappaleissa Cyongium, mutta kaikissa tapauksissa ensimmäinen kirjain
lienee tarkoitettu lausua soinnillisena ja merkinnee samaa äännettä,
joka nykyisin merkitään ts:llä, kun kiinaa, kirjoitetaan
eurooppalaisin kirjaimin. Marco Polon kertomuksessa Gouza oli vauras
kaupunki, jossa kudottiin kultakankaita, ja se on tietenkin voinut
erikoisesti jäädä Kolumbuksen kuvitteluihin kangastelemaan. Kaupunki
tunnetaan myöhemmin nimellä Tso-tsheu; se oli sadankahdenkymmenen
Kiinan li'n päässä Pekingistä (n. 70 km) lähellä sitä kohtaa, missä
länsi- ja etelä-Kiinan valtatiet erkanivat toisistaan. Monet muut
Kiinan-matkaajat ovat myös kuvailleet tätä kaupunkia.--Mahdollista on
myös, että Kolumbus tarkoittaa tässä samaa kaupunkia kuin myöhemmin
kirjoittaessaan Quinsay. Kts. huomautusta 25.
[22] Kolumbus antoi saarelle nimen Juana. Kun kuningas Ferdinand oli
kuollut, saari sai nimen Fernandina. Sittemmin sillä oli
espanjalaisena nimenä Santiago ja myöhemmin Ave Maria. Mutta mikään
näistä espanjalaisista nimistä ei jäänyt pysyväksi; saari piti
itsepintaisesti alkuperäisen alkuasukasnimensä.
[23] Tämä luulo oli väärä; Amerikassa ei ollut hevosia eikä nautoja.
[24] Marco Polon kertomuksessa Pohjois-Kiinasta käytettiin nimeä Cathay ja
Etelä-Kiinasta Manji, rajana oli itäosassa Hoangho ja länsipuolella
Shensin eteläraja.
[25] Zai-tun ja Kin-sai ovat jälleenkin Marco Polon kertomuksessa
esiintyviä kaupunkeja, Zai-tun luultavasti Amoy ja Kin-sai
otaksuttavasti nykyinen Ning-po tai Tshu-san.
[26] Ilmeisesti kirjurien tekemä virhe; pitäisi nähtävästi olla _niames_,
josta puhutaan päiväkirjassa etempänä.
[27] Tämä on erehdys. Jopa samalla saarellakin saatettiin puhua toisistaan
poikkeavia kieliä.
[28] Las Casas kiinnittää tässä kohden huomiota Kolumbuksen
hajamielisyyteen. Ollessaan ulkona merellä Kolumbus antoi satamalle
nimen Puerto Santa Maria, mutta päästyään satamaan Puerto de San
Nicolao. Huomattava on kuitenkin, että Cadizin lahti, joka on hyvin
iso, jakaantuu niemekkeellä ulompaan ja sisempään osaan. Edellisessä
on Puerto de Santa Marian satama ja jälkimmäisessä Puerto Real.
Kolumbuksen käyttämä satama Haitilla saattoi olla samanlainen
kaksiosainen, joten mitään hajamielisyyttä ei siten oikeastaan
esiinnykään Kolumbuksen nimenjaossa, mutta sensijaan siinä voi havaita
omaperäisyyden puutetta.
[29] Näkee väitettävän, että Haitilla ei ollut myrttejä eikä satakieliä. On
kuitenkin selvää, että joulukuussa pohjolan laululinnut oleskelivat
eteläisillä tienoilla--miksi ei siis myöskin Haitilla?--ja Atlantin
tuolla puolen on kyllä myrtinsukuisia kasveja.
[30] _Niames_ eli _ñanes_, oikeastaan _ajes_, juurikasveja. Leipää, jota
intiaanit leipoivat yucca-kasvista, he sanoivat kazabiksi tai
kassavaksi.
[31] Mittaus on saattanut olla oikea, mutta laskelman tulos oli
virheellinen, johtuen ehkä siitä, että tähän vuodenaikaan auringon
eteläinen deklinaatio on 23°. Haitin etäisyys päiväntasaajasta on 20°.
Huomattakoon, että Kuuballa leveysaste oli määrätty oikein: 21°P.
[32] Tätä Babeque-nimistä kultasaarta Kolumbus ei lopultakaan löytänyt.
[33] Segovian lähellä melkoisen korkealla vuoristossa on Marialle pyhitetty
luostari, jonka ympärillä vuorenhuiput muodostavat piirin eli O:n.
[34] Nykyään Aculin lahti.
[35] Sen korkeus on 3.730 metriä, joten Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa
on paljon korkeampiakin vuoria.
[36] Kolumbus tai kopioitsija on tässä kohdin selvästi tehnyt
kirjoitusvirheen. Hän nimittäin on kirjoittanut: _cinco leguas,_
vaikka selvästikin pitäisi olla _cinco millas_.
[37] Saaren nimi oli intiaanien kielellä Bohio. Kolumbus antoi sille tässä
käytetyn nimen Española (Hispaniola), nykyisinhän se on Haiti eli San
Domingo.
[38] Englannin pinta-ala on ilman Walesia 131,757 neliökilometriä, Haitin
saaren 77,000 neliökilometriä. Kolumbuksen arviointi osui siis
huomattavasti harhaan.
[39] Kuten tunnettua, raparperi on aasialainen kasvi, eikä sitä ollut
Länsi-Intiassa. Kolumbus on kyllä kuvaillut raparperiksi otaksumaansa
kasvia, mutta kun hän ei sitä ollut itse nähnyt, vaan laati kuvauksen
merimiehen kertomuksen perusteella, se on tietenkin harhaannuttava, ja
Las Casas on jättänyt kuvauksen pois. Ei tiedetä, mikä se kasvi oli,
jota Kolumbus otti mukaansa.
[40] Linnoituksen nimeksi Kolumbus antoi La Navidad (Joulu), koska hän sinä
juhlapäivänä oli saapunut tänne.
[41] Kolumbuksen toiveet La Navidadin linnoituksen suhteen pettivät. Kun
hän seuraavana vuonna tuli toiselle retkelleen, linnoitus oli tuhottu
perustuksiaan myöten ja siihen jäänyt miehistö kokonaan surmattu.
Historian ei ole onnistunut selvittää tapahtumaa. Siten voidaan
olettaa, että Guacanagari olisi tehnyt hävitystyön tai että, kuten
Guacanagari itse selitti, saareen hyökänneet karibit olivat syypäitä.
Kolmas mahdollisuus on, että espanjalainen miehistö saaliinhimossaan
olisi itse ollut syypää tuhoonsa.
[42] Kun päästiin lähemmin etsimään, löydettiin kahden ja kolmen, jopa joku
kahdeksankin naulan painoinen kappale, kertoo Las Casas.
[43] Tässä joessa, jonka nimi on Yaqui, on tosin kultaa; mutta Las Casas
arvelee Kolumbuksen nähneen vain kiillettä eli katinkultaa. Kirkkaan
veden pohjalla hiekassa katinkultajyväset kimaltelevat aivan kuin
kulta, kuten tiedetään. Nykyään tämän joen nimenä on Santiago.
[44] Nykyisin Chuzona-Chico, kolmen ja puolen leguan päässä Puerto La
Platasta.
[45] Tähtitieteellisenä lähteenä Kolumbuksella oli silloin yleisesti
tunnettu Regiomontanuksen _Ephemeridit_; tässä kohdin on kertomuksessa
selvästi jokin erehdys, jonka Las Casas arvelee johtuvan päiväkirjan
kopioitsijan huolimattomuudesta.
[46] Nykyään Cap Samana.
[47] Tässä kohdin sopinee palauttaa mieleen tammikuun 15. pnä 1948 sattunut
tapaus, josta sanomalehdet kertoivat näin: »Atlantin mystilliset
jättiläislaineet, joista hl. _American_ kapteeni varoitti _Queen
Marya_, pakottivat englantilaisen 83.000 tonnin aluksen muuttamaan
suuntaa ja myöhästyttivät sitä 37 tuntia. _American_ päällikkö
kapteeni Manning antoi hyvin ihmeellisen varoituksen ja selitti, ettei
hän 35 merivuotensa aikana vielä koskaan ole havainnut vastaavanlaista
ilmiötä. Hän arveli päässeensä säätieteilijäin ilmoittamasta
myrskyvyöhykkeestä, kun ilmapuntari yhtäkkiä laski nopeasti, lämpötila
nousi ja tuuli vaimeni ollen enää vain muutamia sek/metrejä. Heti sen
jälkeen joutui kuitenkin koko meri kuohuksiin ja 12 metrin
jättiläislaineet löivät kaikilta tahoilta aluksen yli. Tällaisten
jättiläisaaltojen näkeminen havaitsematta minkäänlaista tuulta tuntui
tavattoman mystilliseltä. Ilmiö kesti 12 tuntia ja ulottui yli n.
600--700 meripenikulman laajuisen alueen ja siihen liittyi voimakas
sade.»
[48] Kun oli parhaillaan laskiaisen ja pääsiäisen välinen paaston aika,
katsottiin tällainen lisäpaastoaminen tavallista ankarammaksi.
[49] La Mina, sen aikainen kultakaivos Afrikassa, Portugalin alusmaissa.
[50] Espadine oli kultaraha. Luotsin saaman lahjan arvo oli 28
kultadollaria.