Purjehdittuaan pitkän aikaa edes takaisin tällä rannikolla amiraali
laski hyväsijaintiseen satamaan (Baracoa). Lavealla tasangolla
havaittiin useita tulia, lukuisia asumuksia ja oivallisesti viljeltyjä
tiluksia. Amiraali päätti senvuoksi mennä täällä maihin ja jollakin
lailla päästä asukkaiden kanssa ymmärrykseen. Hän astui veneeseen ja
meni joen suuhun, joka oli erinomaisen syvä.
»Jälleen minua ihastutti», kirjoittaa hän, »ilmaston raikkaus, joen
rannalla olevien pinjojen ja palmujen kauneus; virran laineiden
kristallinkirkkaus ja lintujen laulu tekivät tämän paikan erinomaisen
kauniiksi. Tuhannet kielet voivat yhtä vähän kuin minunkaan käteni
saattaa kuninkaalle ja kuningattarelle kuvailla tätä kaikkea, sillä
täällä luulee olevansa lumouksen ja taikuuden keskellä. Näkisivätpä
hyvin monet muutkin sivistyneet ja arvokkaat miehet nämä ihmeet! He
eivät tulisi niistä vähemmän liikuttuneiksi kuin minä. Kuinka suuri se
etu on, mitä tästä kaikesta voidaan saada, siitä en kirjoita mitään.
Varmaa on, armollisimmat valtiaat, että missä tällaisia maita on,
siellä täytyy myös olla hyvin hyödyllisiä tavaroita; mutta minä en
viivy kauan missään satamassa, koska haluan nähdä niin paljon maita
kuin vain on mahdollista, esittääkseni niistä kertomuksen Teidän
Korkeuksillenne.
Mutta minä en ymmärrä näiden ihmisten kieltä, eivätkä he ymmärrä minun
enempää kuin kenenkään miehenikään puhetta. Hyvin usein saan heidän
puheistaan aivan vastakkaisen käsityksen kuin ne intialaiset, jotka
ovat mukanamme, tarkoittavat; myöskään heitä en usko, koska he usein
ovat yrittäneet meiltä karata. Mikäli Herramme suo, tahdon nähdä niin
monta maata kuin mahdollista sekä vähitellen opetella ymmärtämään
täkäläistä kieltä ja opetuttaa sitä seurueeni miehille, sillä olen
huomannut sen olevan kaikkialla samaa.--Teidän Korkeutenne
perustanevat tänne kaupunkeja ja linnoituksia, ja silloin tämä maa
saadaan pian kokonaan käännytetyksi. Vakuutan Teidän Korkeuksillenne,
ettei missään auringon alla voi olla maita, joiden hedelmällisyys ja
ilmasto olisivat siunatumpia ja vesi terveellisempää, koska tässä ei,
kuten Guinean vesissä, ole lainkaan ruttotautia. Sillä, kiitos siitä
olkoon Herrallemme, tähän päivään asti ainoakaan miehistäni ei ole
sairastanut edes päänsärkyä, ainoakaan ei ole sairauden vuoksi maannut
vuoteessa lukuunottamatta yhtä miestä, joka koko ikänsä on sairastanut
kivitautia ja joka parani oltuamme täällä kaksi päivää.
Lähettäkööt Teidän Korkeutenne, jos Herra suo, tänne oppineita miehiä;
he huomaavat kaiken todeksi. Ja kun olen ennemmin puhunut kaupungin ja
linnoituksen perustamisesta de las Nuevitaksen satamaan, niin on
varmaa, että kaikki, mitä olen sanonut, on totta; joskaan ei mitenkään
voida verrata tätä maata ja merta rakkaisiin naisiimme. Mutta tässä
maassa täytyy olla suuria asutuksia, lukematon kansa ja suurta voittoa
antavia tavaroita, ja tämä kaikki on vastaisten löytöjen varassa,
sillä aion tutkia vielä paljon, ennenkuin palaan Espanjaan. Tänne
tulee koko kristikunta solmimaan kauppasuhteita, eikö siis ennen muita
Espanja, jonka alaisuudessa kaikki tulee olemaan.
Sanon vielä, että Teidän Korkeutenne eivät saa sallia, että joku
vieras harjoittaisi kauppaa ja asettuisi asumaan tänne, vaan olkoon
katolinen kristitty, sillä se oli yritykseni pää ja ponsi, että se
koituisi kristillisen uskon lisääntymiseksi ja kunniaksi, ja ettei
tähän maahan kukaan tulisi, joka ei ole kunnon kristitty.» Nämä ovat
amiraalin omat sanat.
Hän matkasi edelleen ylös virtaa, joka jakaantui useihin haaroihin, ja
tapasi vielä useita mainioita istutuksia ja yhden ihanan puutarhan.
Hän löysi sieltä myös yhdestä ainoasta puunrungosta tehdyn kanootin,
joka oli niin iso kuin kaksitoistatuhtoinen vene ja hyvin kaunis,
teloilta katoksen alta, joka oli tehty puunrungoista ja katettu
palmunlehvillä, niin etteivät aurinko eikä vesi päässeet sitä
vahingoittamaan. Ja hän sanoi, että tässä olisi hyvä paikka perustaa
kaupunki tai linnoitus hyvän sataman, hyvän veden, hyvän maan, hyvien
naapureiden ja runsaan puutavaran takia.