Intialaiset olivat sanoneet amiraalille, että heidän saareltaan
(Kuubalta) Babequen saarille oli kolmen päivän matka. Se on laskettava
heidän kanoottiensa päivän matkoiksi: he soutavat päivässä seitsemän
meripenikulmaa. Tänäänkin amiraali pysytteli Kuuban rannikon likellä,
mutta purjehti kuitenkin kuusikymmentäneljä meripenikulmaa luoteista
rantaa pitkin, jolloin hän tuli avaraan satamaan.
»Täältä», kertoo Kolumbus, »näin niin paljon saaria, etten pystynyt
niitä laskemaan; niillä oli melkoisesti kukkuloita, ja ne olivat
palmulehtojen peitossa. Olin hyvin ihmeissäni nähdessäni niin paljon
kauniita saaria, ja voin vakuuttaa Teidän Korkeuksillenne, että ne
vuoret, joita toissapäivästä lähtien olen nähnyt, ovat korkeimpia ja
kauneimpia, mitä maailmassa on, ja lisäksi niin kirkkaan taivaan alla,
missä niiden huippuja ei peitä sumu eikä lumi. Näiden vuorten juurella
meri on hyvin syvää, ja luulen, että nämä ovat ne lukemattomat saaret,
jotka maailman kartassa on merkitty itämaiden loppuun. Noilla
saarilla, niin luulen, on suuria rikkauksia, jalokiviä ja mausteita.
Pyydän Teidän Korkeuksiltanne anteeksi näin ylistellessäni näitä
saaria, mutta en vielä ole sanonut sadatta osaakaan siitä kuin on.
Eräät vuoret kohoavat taivaaseen asti ja päättyvät timanttimaiseen
kärkeen; toiset ovat määrätyllä korkeudella muodostuneet
pöytämäisiksi. Meri on joka taholla hyvin syvää ja karitonta.»