Saatuaan tiedon, että läheisyydessä oli kanelipuumetsiä, amiraali
lähti sinne, mutta niitä ei ollut. Hän näytti intialaisille kanelia ja
pippuria, ja nämä selittivät merkein, että sellaisia kasvoi paljon
lounaassa päin. Hän näytti heille myöskin kultaa ja helmiä, ja
useimmat ukot vakuuttivat, että löytäisin niitä paljon Bohiosta, jossa
asukkaat pitivät niitä kaulassa, käsivarsissa, jaloissa ja korvissa.
Siellä oli yksisilmäisiä ihmisiä ja koirankuonolaisia, ihmissyöjiä,
jotka leikkasivat vangeilta pään ja sukuosat ja joivat heidän
verensä.--Amiraali päätti palata laivalle odottamaan niiden kahden
miehen palaamista. »Tämä maa», kirjoittaa amiraali, »on erinomaisen
viljavaa, täällä kasvaa mamesia,[26] eräänlaisia juurikkaita, jotka
maistuvat melkein kastanjalta ja joita asukkaat viljelevät erittäin
huolellisesti. Täällä on myöskin monenlaisia papuja ja puuvillaa, jota
ei kylvetä, vaan kasvaa metsissä isoissa puissa ja melkein ympäri
vuoden, sillä olen nähnyt samassa puussa avonaisia koteloita, toisia,
jotka olivat aukeamaisillaan, ja kukkiakin.»