Miks on niin mykkää?
On laulaja poissa,
sydänsoinnut ei sykkää,
on murhetta muistojen kanteloissa.
Oi, ihmiset, ette
runoniekkoja huolla,
vain vaikenette,
saa laulajat yössä yksin kuolla!
Oi, runottaret, yksin
ette hyljätä voinut,
kun helkytyksin
soi viimeiset sanattomat soinnut!
Oi, maailma viekkain!
Koin kirkkaassa koissa
rauha runoniekkain
on luona Luojan ja kanteloissa!