Sieluni maa on
ääretön niinkuin Aasia,
autio jäämeren lailla.
Harmaata hiekkaa,
hiekkaa ja harmaita paasia
kaikkea kasvua vailla.
Aikoja sitten
jäljet on karavaanien
hiekka ahminut siellä.
Kangastus mikään
ei näy luoksensa maanien
katseen tyhjällä tiellä.
Sieluni maahan
pilvi on varjon heittänyt
kauas lännestä itään.
Viimeinen lintu
siivellä päänsä on peittänyt.
Ei ole elävää mitään.