Ei oo meillä surua, ei surua, ei huolta,
Pojat ovat luvannehet pitää meiän puolta.
Vielä nytki, vielä nytki poikiin tykö turvaan,
Vaikk' on tullut toivoni jo monta kertaa turhaan.
Siit' en huoli, jos mä juovun taloon taikka torppiin,
Kun mä muuten pojan saan, jok' on parasta sorttii.
Sitte liki lintuseni, liikuttaako muita,
Suuta annan kullalleni, kuuluuko se muille.