En ole likka vallan vanha, enkä vallan nuori,
Jos mun heitti renkipoika, enmä tuosta huoli.
Enkä ole vallan viisas enkä tuiki hullu,
Enkä ole poikien tähen maailmahan tullu.
Suomen pojat poies menkööt engelsmannin laivaan,
Jossa ei he muuta näe, kun meren mustan ja taivaan.
Poies vieään Suomen pojat ruunun ankkuripajaan,
Siellä lyövät rauan päälle, kivimuurit kajaa.
Siell' on itku, kuikutus ja elo tuhmanlainen,
Ilta, aamu, yö ja päivä, kaikki yhenlainen.
Mikäs auttaa Suomen poikia, kun ei rahat auta--
Täytyy mennä maasta pois, takoa kylmää rautaa.