1 §.
Kommunistisen yleispöllöläisen internaatin suuri vuosikompressi
pidettiin Pöllölän Hölölässä viime pyhänä iltapuolella klo 6 Moskovan
yleismaailmallista neuvostohorisonttia.
Läsnä oli 13 kommunistista solua ja Pussisen poika, ynnä kymmenkunta
puolinoskea.
Kompressin esimiehenä toimi ikäpuhemies Jerobeam Näppinen, joka
sihteeriksi kutsui lois Mikko Tarjuksen.
Kysyttäessä, joko sihteeri oli opetellut pikakirjoitusta, vastasi
sihteeri ei vielä tuntevansa pienempiä pikakirjoituksen puustaimia,
mikä muistutuksena merkittiin.
Nimenhuudossa vastasivat kaikki: »täällä». Merkittiin.
* * * * *
2 §.
Laulettiin kokouksen alkajaisiksi laulusta »Iitin Tiltu» ensimmäinen,
kolmas ja viimeisen edellinen värsy.
Puheenjohtaja kysyi, oliko kokous katsottava vallankumouksellisessa
järjestelmässä kokoonkutsutuksi, mikä katsottiin.
Solu Israel Huttunen ehdotti, että kokouksesta lähetettäisiin
surunvalitussähkösanoma Herra toveri Leninille hänen kuolemansa
johdosta, mikä vastaanotettiin raikuvilla hyvä-huudoilla.
Puhemies J. Näppinen ilmoitti jyrkän paheksumisensa ehdotuksen
johdosta, leimaten Leninin kuoleman porvarien ja noskelaisten
valheverkon kätyrimäiseksi provokaattoriksi, ollen varmasti vakuutettu
siitä, ettei Leninissä ole mitään vikaa.
Hyväksyttiin huutoäänestyksellä.
Varasolu Tapio Rääkkynen kannatti vilkkaasti puhemiehen mielipidettä,
viitaten todistukseksi Leningradin toverikunnan salaperäiseen
lentolehtiseen B 941, missä kirjoitettiin: »Leninin henki ei ole
kuollut vaan elää ikuisesti. Eläköön leninismi!»
Solutar Kaisa Kompuran kysymyksen johdosta, meinaako se »leninismi»
samaa kuin »Leninin leski», käskettiin pitämään turpansa kiinni.
Puheenjohtaja katsoi toteennäytetyksi, että Leninin henki ei ole
kuollut, minkä jälkeen ehdotus surunvalitussähkösanoman lähettämisestä
hylättiin yksimielisesti 5:llä äänellä 7:ää. vastaan. Israel Huttusen
vaatimuksen johdosta, että hänen vastalauseensa merkittäisiin
pöytäkirjaan, sanoi sihteeri Mikko Tarjus useiden hirnuessa, että
merkitse sinä se vain omiin kirjoihisi.
* * * * *
3 §.
Kunniasolu Jerobeam Näppinen selvitteli mieltäkääntävässä puheessa
nykyisen tilanteen ja sen asettamat vaatimukset vallankumouksellisen
diktatuurin etuvartiolle valkoisen porvarivaltion lahtarimaisissa
syöksyhampaissa. Parhaitten tovereitten kituessa ohranan mustissa
komeroissa vallankumouksellisen etappiyhteyden tietoisuuden takia.
Asettaen pihtikinttujen pönkittämälle hirmuhallitukselle viipymättömän
velvoituksen päästää vangit heti vapauteen korvausta vastaan sekä antaa
heille edustajavaltakirja siinä järjestyksessä kuin valtiopäivälaki
tarkemmin ilmoittaa. Samoin eittämätön vaatimus vapauttaa kommunistiset
kirjapainot ja sanomalehdet julkisen ajatuksenvapauden loukkaamisesta
ja kaikki vahingot korvata valtion varoista laskun mukaan.
Hyväksyttiin yksimielisesti.
Koska asia on lähestyvien eduskuntavaalien johdosta kiireellinen, sanoi
sihteeri Tarjus, että tämä pykälä olisi tarkastettava heti, ollakseen
lakivoittoinen. Kannatettiin. Pykälän tarkistajiksi valittiin solut
Aatami Lötjönen ja Justus Tiilikainen.
Tarkastettiin paikalla.
* * * * *
4 §.
Otettiin keskusteltavaksi kysymys eduskuntavaaleista ja vaaliliitosta
noskelaisten kanssa.
Tov. Israel Huttunen siteerasi yhteiskunnallisessa katsannossa
noskelaisia hävittömyyksiä, saaden osakseen yleistä suosiota.
Puolinoske Paavo Pellikka ilmineerasi pitemmässä esityksessä
toivomuksen, että vaaleihin olisi yhdessä mentävä, koska kuitenkin
ollaan samaa sakkia, jos taas tiukka tulee.
Puhemies Näppinen valaisi asiaa taktillisuuden merkeissä, ollen
sitä mieltä, ettei noskelaisten kanssa ole vaihdettava Juudaksen
suudelmia, ollen nosket menssevikkejä, jotka aikanaan kyllä ammutaan
vallankumouksellisessa tripuliinissa, niinkuin kolmas internaali on
säätänyt ja Neuvosto-Venäjälläkin tapahtunut.
Paavo Pellikan huudettua Näppiselle hyvin hävittömästi heitti
vallankumouksellinen köyhälistö useiden karjuessa Paavo Pellikan ulos
ovesta.
Merkittiin pöytäkirjaan, ettei mennä vaaliliittoon noskelaisten kanssa.
* * * * *
5 §.
Esitettiin päätöslauselma, että suojeluskunnat ovat lakkautettavat,
mikä mielihyvällä hyväksyttiin. Samalla päätettiin lähettää
vallankumouksellinen tervehdys Leningradin suomalaiselle
punaupseerikoululle, kehoituksella pitämään kiirettä, koska aika kuluu.
Puhemies Näppinen esitti vastattavaksi, että ohrana on hävitettävä.
Hävitettiin yksimielisesti.
Israel Huttunen esitti, eikö sotaväki olisi hajoitettava, mihin
vastattiin myöntävästi vallankumouksellisella ankaruudella.
Kusti Pirhosen esityksestä huudettiin hallitus alas.
Solutar Mari Kukkosen ehdotuksesta huudettiin virkakunnat alas ja
uskonto yksityisasiaksi. Merkittiin.
Reeta Sinkkonen ehdotti, että huudettaisiin poliisit alas. Hyväksyttiin.
Kaisa Kompura hyppäsi penkille ja huusi:
— Minä ehtotan että huutetaan alas koko hoito!
Hyväksyttiin riemulla.
* * * * *
6 §
Keskusteltiin kieltolaista ja huudettiin kieltolaki alas.
Puhemies Näppinen selitti laajaperäisesti, ettei kieltolakia pidä
huutaa alas, koska porvalit kannattavat rattisysteemiä, joka tulee
köyhälistölle kalliimmaksi.
Kokous vastasi kieltolain tulleen huudetuksi alas vahingossa, kaiken
muun mukana, minkä jälkeen alashuuto peruutettiin, vetämällä henkeä
sisäänpäin.
Ulkopuolella pöytäkirjan kuulusteli kokous asiantuntijana Pussisen
poikaa, minkätähden aine on kallistunut yläpuolelle maksimin, vastaten
Pussisen poika sen riippuvan epäsuotuisista jääsuhteista.
Sihteeri Mikko Tarjuksen esityksestä päätti kokous lausua
merenkulkuhallitukselle kansan vihamielisen halveksimisen sekä jyrkän
vaatimuksen riittävän voimakkaiden jäänmurtajien hankkimisesta.
Hyväksyttiin kiireellisenä.
Israel Huttusen esityksestä lausui kokous Pussisen aikamiespojalle
toivomuksen kotiinkantojärjestelmän käytäntöön ottamisesta Pöllölän
internaalissa ilman eri korvausta. Pantiin pöydälle.
* * * * *
7 §.
Justus Tiilikainen piti esitelmän maailmanvallankumouksesta, mitä
myötätunnolla seurattiin.
Puolinosken ilmaistessa ovensuussa noskelaista mielialaa ala-arvoisella
tyrskimisellä, kysyi Heikki Putkonen, missä se vallankumous viipyy ja
koska se oikeastaan tulee?
Puhemiehen esityksestä heitettiin Heikki Putkonen ulos
vastavallankumoukselliseen toimintaan epäiltynä.
Koska kaikki viheriän veran päällä olleet asiat olivat tulleet täten
käsitellyiksi, lopetettiin kokous.
Pöytäkirjan tarkastajaksi nimitettiin sihteeri Mikko Tarjus.
Päättäjäisiksi laulettiin moniäänisesti Kosken likan laulu:
»Iläst nousie synkkä pilvi
ja läntiehän se kaatuu;
ämmät meitist erua tahto,
mut ei se käynny laatuu!»
(1924.)