veden kiehuma +100 +80 +212
veden jäätymys 0 0 +32
-17 7/9 -14 2/9 0
-40 -32 -40
-50 -50 -58
[5] Siis v. 1850; mutta syytä on uskoa, että Eskimojen ajan-lasku ei
ollut tarkka.
[6] Nimittäin Greenwich'istä, s.t.s. noin 279° itään päin Ferrosta.
[7] Tämä on silminnähtävä virhe kirjoittajalta, ja pitää oleman 1845-6.
[8] Se on noin 2 Suomen peninkulmaa.
[9] Ks. Schmedeman, Kongl. Stadgar etc, siv. 186.
[10] Ks. esim. Suomen sotapäällikön Kustaa Evertinpoika Horn'in
kuulutus Helsingistä Kesäk. 12 p. 1657 (Pipping, Luettelo, N:o 90),
ja Kaarlo Xl:nnen sääntö niistä, jotka maaherran luvatta muuttavat
Suomesta ja Ahvenasta Ruotsin puolelle (Fryxell, Berättelser, XVIII
siv. 145), paitsi muita esimerkkejä.
[11] Lähteinä; _Jehu Curtis Clay_, Annals of the Swedes on the
Delaware, 2:d ed., Philadelphia 1858. -- _Israel Acrelius_, Beskr.
om de Svenska församlingars tillstånd uti nya Sverige, Stockholm 1759.
-- _Tobias Biörk_, Diss. gradualis de Plantatione ecclesiae
Suecanae in America, Upsala 1781. -- _C. D. Arfvedsson_, De
Colonia Nova Suecia, Upsala 1825.
[12] Ks. Carlson, Sv. Folk. Hist. under Pfaltziska huset, I siv. 260.
[13] Ks. Pehr Kalm, Resa tili norra Amerika, II siv. 266.
[14] Suomalaiset Ruotsissa elättivät itsensä enimmästi
kaskenviljelyksellä, jota pidettiin vahingollisena metsän-haaskauksena.
Ruukkien omistajat siis jo aikaisin toimittivat kovia asetuksia heitä
vastaan. 1647 vuoden metsä-asetus, sen 9:s pykälä, sääsi, että jos
näiden Suomalaisten asuminen havaitaan maalle ja vuori-ruukeille
vahingolliseksi, jota laamanni, kihlakunnan tuomari ja lautakunta
tutkikoon ja tuomitkoon, silloin niiden asumus ja torppa on hajotettava
ja hävitettävä, ja heidän kaskensa viljoineen pois otettava, ja
jos joku sitten luvattomasti siinä uudesta tekee työtä ja rakentaa,
se on vangiksi otettava, hänen asumuksensa poltettava, ja koko
hänen omaisuutensa menetettävä kolmijaolle kruunun, kihlakunnan ja
päällekantajan välille. Tämä asetus uudistettiin v. 1664. Ks.
Schmedeman, Kongl. Stadgar. -- Kuinka heidän kansallisuuttansa
kohdeltiin, osoittaa yksi esimerkki. V. 1682 toimitti Länsi-pohjan
maaherra itsellensä kuninkaallisen käskyn, jonka voimasta piti sieltä
asuvain Suomalaisten taikka oppiman Ruotsin kieltä uskon-opetusta
varten taikka muuttaman pois koko maakunnasta. Ks. Gezel, d. y. minne,
siv. 50.
[15] Wicaco-kirkko, joka vielä seisoo Philadelphian etelä-päässä, oli
Pennin aikana ainoastaan hirsi-linna (block-house), varustettu
ampuma-rei'illä Intianien ryntäyksiä vastaan. Jumalan-palvelukseen se
ensin käytettiin v. 1677. Nykyinen kirkko rakennettiin vasta v. 1700.
[16] Ks. Åbo Tidningar 1799, N:o 43. Kuningas ehdotteli opistolaisen
Kaarlo Thelin'in, joka muka oli mainittu taipuvaiseksi lähtemään tälle
lähetys-matkalle. Hän oli kenties postimestarin sukua, ja arvattavasti
sama mies, joka v. 1693 tuli pitäjän-apulaiseksi Lemussa.