Jyväskylässä,
K. J. Gummerus Osakeyhtiö,
1908.
Esipuhe.
Ensiksi tahdon lausua lukijalle muutaman sanan teokseni selitykseksi.
Teoksessani olen tahtonut antaa kuvauksen niin sanotusta Mahtran
sodasta, se on, niistä talonpoikaisrauhattomuuksista, joitten
pääpaikaksi keväällä 1858 Mahtran kunta Juurun pitäjässä Harjunmaalla
joutui ja jotka 2 p. kesäkuuta Mahtran moisiossa paisuivat veriseksi
sodaksi, josta noin 60 talonpoikaa vihdoin joutui kovan rangaistuksen
alaiseksi ja siitä sai surmansa.
Olen nämä tapaukset valinnut kertomukseni taustaksi ja koittanut
ne esittää niin asiallisina ja aikansa mukaisina kuin mahdollista.
Mutta päämaalini on kuitenkin ollut toinen, olen heikkoin voimaini
mukaan tahtonut antaa yleisen kuvan Räävelin ympäristön oloista
työorjuuden loppuajoilta. Sentähden ei kertomukseni tarkota ainoastaan
Mahtraa ja niitä seikkoja, jotka Mahtran rauhattomuuksien kautta ovat
jälkimaailmalle tulleet tunnetuiksi, vaan olen muitakin sen aikuisia
tapauksia ja henkilöitä vapaasti liittänyt kertomukseni yhteyteen, enkä
ole kaikkia henkilöitä ja paikkoja maininnut omalla nimellään.
Kertomukseni henkilöt voidaan jakaa kolmeen ryhmään. 1) ne, jotka
nimitän oikealla nimellään, kuvailen kuinka he todenmukaisesti ovat
Mahtran surunäytelmässä osallisina olleet, 2) ne, joiden nimet olen
muuttanut taikka joiden elämää olen vapaasti kuvannut, ja 3) ne,
joiden luonteet kertomukseni eläväksi tekemiseksi ovat kokonaan
mielikuvitukseni luomia, vaikka tosin tähän olen niin paljon kuin
mahdollista koittanut saada eläviä esikuvia.
Ihmisten ja palkkain nimiä on täytynyt muuttaa, koska moni kuvatuista
henkilöistä vielä elää, taikka elävät heidän jälkeläisensä. Mutta
kertomuksessa voi kuitenkin esiintyä yhtä ja toista, joka heille ei
ole mielenmukaista. Olen jättänyt nimet muuttamatta, kun ei mielestäni
kertomuksessa ole ollut mitään yksityisiä henkilöitä loukkaavaa.
Voin vielä mainita, että se mitä olen kertonut niistä tapauksista,
jotka ovat välillisessä yhteydessä Mahtran sodan kanssa, perustuu
myös tosiasioihin, vaikka ei kaikki ole tapahtunut juuri samoilla
paikoilla ja samoina aikoina. Mutta itse Mahtran sodan kuvaukset
perustuvat täydellisesti todellisuuteen. Niihin olen kerännyt aineksia
sekä asiakirjoista että Mahtran sodassa vaikuttavien henkilöiden
muistiinpanoista ja siihen aikaan eläneiden suusanallisista
kertomuksista. Muiden muassa on kirjailija G. E. Luiga ystävällisesti
antanut käytettäväkseni erään Mahtran sodan päähenkilön, Mahtran
senaikuisen kunnan vanhimman Hans Tertsius'en kirjalliset
muistiinpanot. (Tertsius kuoli 12 p. lokak. 1900 Om siirtokunnassa
Siperiassa, jossa herra Luiga silloin oli lukkarina ja opettajana.)
Mainitut lähteet eivät aivan joka kohdassa ole toistensa kanssa
yhtäpitäviä, mutta kuitenkin ovat ne pääasiassa todenmukaisia.
Rauhattomuuksien syntymäpaikoilla olen itse käynyt ja siellä
erinomaisella mielenkiinnolla koonnut tietoja vanhoilta henkilöiltä,
jotka kaiken ikänsä ovat siellä eläneet ja jotka itse ovat nähneet
"Mahtran sotatapaukset".
_Kertomuksen kirjoittaja_.