Heine kirjotettiin joulukuussa 1819 lainopin ylioppilaaksi
Bonnin yliopistoon, mutta siirtyi sieltä seur. vuoden lopulla
Göttingeniin, mistä hän kuitenkin jo kohta tulonsa jälkeen erään
kaksintaistelurettelön vuoksi oli pakotettu eroamaan. Oleskeltuaan
sitten pääasiallisesti Berlinissä hän alussa v. 1824 palasi jälleen
Göttingeniin ja saavutti siellä lainopin tohtorin arvon heinäkuussa
1825.
Teutoburgin metsä, jossa kheruskilaisruhtinas Arminius eli Hermann
löi roomalaisen sotapäällikön Varuksen v. 9 j.Kr. Tämän muistoksi
pystytettiin 1875 lähelle Detmoldia Bandelin muovailema muistopatsas.
_Joh. Aug. Wilh. Neander_ (1789-1850), oli teologian professori
Berlinissä, mutta edusti, päinvastoin kuin edelläm. Hengstenberg,
välittävää suuntaa. — Haruspex oli muinoin Roomassa nimenä
ennustajalla, joka otti merkkiä uhrieläinten sisälmyksistä, auguurit
taas olivat lintujen lennosta ennustajia.
_Charlotte Birch-Pfeiffer_ (1800-1868), näyttelijätär ja hyvin
tuottelias huvinäytelmäin kirjoittaja.
_Friedr. Ludw. Georg v. Raumer_ (1781-1873), kuuluisa
historiankirjoittaja, jota Heine syytti Preussin hallituksen
mielistelystä.
Saksalainen runoilija _Ferd. Freiligrath_ (1810-1870) osottaa
runoudessaan usein liiallista koreilua ja kielitaituruutta.
_Friedr. Ludw. Jahn_ (1778-1852), tunnettu nimellä "Turnvater", oli
suuri saksalaisuuden harrastaja, joka etenkin voimistelulla tahtoi
kohottaa kansansa sekä fyysillistä että siveellistä voimaa. "Kerjurin"
nimi tarkoittanee sitä apukeräystä, joka pantiin toimeen Jahnin
hyväksi, kun tulipalo 1838 hävitti hänen kotinsa.
_Hans Ferd. Massmann_ (1797-1874), muinaissaksalaisen filologian
professori, saksalaisuuden harrastaja; tunnettu muuten saksalaisen
voimistelun edistäjänä.
Kolme tusinaa maanisää tarkoittaa Saksan valtioliiton kuuttaneljättä
suurempaa ja pienempää yksinvaltiasta.
_Schelling, Friedrich Wilhelm Joseph_ (1775-1854), saksalainen
filosofi, Fichten seuraaja Kantin jälkeisen idealismin edustajana. — L.
Annæus Seneca, roomalainen moraalifilosofi, Neron opettaja, jouduttuaan
tämän hallitsijan epäsuosioon, lopetti päivänsä avaamalla valtimonsa.
_Peter v. Cornelius_ (1783-1867), saksalainen historianmaalaaja, jonka
luomia ovat m.m. Münchenin glyptoteekin freskot.