Parempi ruumis, kun waate.
Parempi waraa pitää, kun jälkein katua.
Pellon mukaan siemen paras,
luonnon mukaan miehen wirka.
Pian näkyy kullan pilkka,
pian wika wiisahalla.
Pian paha tapahtupi,
kauan haawa kirwelepi.
Pitää kuningaski kulunsa.
Pojasta polwi muuttuu,
latwasta laki kääntyy.
Puhtaus on paras lahja,
siinä on wara waiwaisenki.
Puolihullu puheissansa
wasta on wiisas maatessansa.
Puulla pirtti lämpiäpi, 7000
tawallansa talo eläpi.
Raha rakas rikkahalle,
watsaparka waiwaiselle.
Rehellisen rintaluissa
rauha pysyy puuttumata.
Rikkaan riista kuluu,
köyhän pää menee.
Rinta suoja sotamiehen,
jaloissa jäniksen onni.
Rohkialla waaran woitto,
hätäillä hämmentypi.
Saapi leipä syöjiä, työ tekiöitä.
Sana auttaa, sana painaa.
Se parhain nauraa, ken wiimeiseksi nauraa.
Seipäällä wierasta asiaa ajetaan.
Siinä miestä merkitään, 7010
missä korwat leikataan.
Sitte on huulet hukassa,
kun kieli maata wetääpi.
Sitte on myöhä myllyyn mennä,
kun owat akanat syöty.
Siiwo tarwitaan sikoinki ruoassa.
Sopu tilaa antaa.
Sotamiehen akka, kalamiehen koira,
jääwät rannalle raukumaan.
Sulhaisena ilo suurin,
toiwottaissa onni täysin.
Sulholla suden ikenet,
kosiolla koiran leuat.
Suopi Jumala suuttumaan, waan ei wihastumaan.
Suuhunpäin on sudella hampaat.