Sen käsi oma alinna,
jonka hepo hettehessä.
Sen lintu tietää, kun kuwussa on,
ei sitä, kun noukassa.
Sen on lakki oikiampi,
kunka kunnia parempi.
Sen orit kotihin tuopi,
liinaharja liuwuttapi,
mi on pannahan pajuille,
liitetähän liistehille.
Sen saapi, min hiiri kowaisimesta.
Sen saapi sanottuansa,
jonka ilman oltuansa.
Sen se kieletön wetäpi,
minkä mieletön panepi.
Sen suu nipsaa,
jonka jalka kipsaa.
Sen tekepi teiren poika:
marjat appapi aholta,
suolle soimahan menepi.
Sen teki teiren poika: 5220
appoi marjaiset aholta.
Sen tietää -- Sen lintu tietää.
Sen werta rukouksia, min hywiäki sanoja.
Sentähden kettuki yli tien juoksee,
ettei pääse alaitse.
Sentähden sepon wenoinen
rinta rautahan rakettu:
juosta halki hietaharjut,
somerikot soitatella.
Sentähden sepottaretki
kituroiwat kihlomatta:
syli on syttä hartioilla,
waaksi warrella nokea.
Sentähden sepällä pihdet,
ettei polta sormiansa.
Sen tähden sepät tekepi
rautoja rakoperiä,
kiskotulta kirwehiä:
palkan uuden saadaksensa.
Seppä ja pappi ja willan lyöjä:
ne kolme kowaa miestä.
Seppä ja sika saapi wanhasta uuden,
pappi ja koira haukkumalla ruoan.
Seppä syöpi sammakonki, 5230
kun ei saa sian lihoa.
Seppä syöpi selwän leiwän,
auran painaja paremman.
Seppä syöpi selwän leiwän,
selwemmän sepän emäntä.
Seppä syöpi selwän leiwän,
sepän akka selwän silkan.
Seppä syöpi selwän leiwän,
takoja palan patahan.
Seppä tarpehen takopi,
tahko karwan kaunistapi.
Seuhtowatpa sepätki,
waskirinnat riitelewät.
Seuraa lempoki lautamiestä.
Sia musta maannehella,
tiiski laiskalla matala.
Sian pää, matehen maksa,
woille wertoa wetäpi.
Sian tiedän, kussa synnyin, 5240
kanssa kaiken, kussa kaswoin,
en tiedä sitä sioa,
kussa kuolema tulepi,
tuonen hetki heiahtapi.
Sian tiedät, kussa synnyit,
paikan tiedät, kussa paisuit,
se on paikka tietämätön,
kussa kuoli kohtaapi,
hengen loppu loukahtapi.
Siellä hywä, missä ei meitä:
woipuurotki keitetään.
Siellä kylä -- Kylä siellä.
Siellä tuli, kussa sawu.
Siihen karwa karisee,
kussa hepo piehtaroipi.
Siihen karwa karwahtaa,
missä peura pehtelepi.
Siihen korsi kurahtuu,
kussa kuorma kaatuu.
Siihen kurki kuolee, kun suo sulaa.
Siihen käypi käypä härkä,
kuhun juoksepi hewoinen.
Siihen köyhä kirwehensä, 5250
kuhun miekkansa kuningas.
Siihen miestä -- Äsken miestä.
Siihen puuhun lintu lentää,
kussa urpia näkepi.
Siihen saapi käypä härkä,
mihen juoksewa hewoinen.
Siika ei tiedä syöjeänsä
eikä piika wiejeänsä.
Siinä härkä yön lepääpi
rinnalla hywän hewoisen.
Siinä leipä syödään,
jossa leikki lyödään,
jossa olutta juodaan,
toista aina tuodaan.
Siinä leipä syödään,
jossa työ tehdään.
Siinä mies, kussa toinenki.
Siinä miestä -- Silloin miestä.