Hywä kaali tarwitsee paljo höystöä. 1760

Hywä kaikkiin kelpaa,

terwa kaikkiin tarttuu.

Hywä kaikkiin sopii,

ei paha puoliinkaan.

Hywä kello hywin kuuluu,

paha rämpöttää pahasti.

Hywä kello kauas kuuluu,

paha wielä kauemmaksi.

Hywä, ken kimpussa,

parempi, ken takana.

Hywä kieli on parempi,

kun kymmenen kapan kylwö.

Hywä kiitetyn mieli,

paha laittajan kieli.

Hywä kiitetyn mieli,

wetelä kiitoksen liemi.

Hywä koira kuoltuansa,

ilkiä eläessänsä.

Hywä kukin kuoltuansa, 1770

ehkä paha eläissänsä.

Hywä kuollut, kaunis kadonnut,

eläwä sitäi parempi.

Hywä kuuluu kauas,

paha kahta kauemmaksi.

Hywä kyllä: kynnä paljon,

paa waaksa waon wäliä.

Hywä lapsi itse witsan tuo,

paha ei witsasta parane.

Hywä lapsi laiskan waimon,

wiriänki wiiwyttäpi.

Hywä lehmä permuissa,

paha päiwän ampumissa.

Hywä mieli miehelähän,

hywä mieheltä kotiin.

Hywä mies, hywä hewoinen,

waimo kohta kolmantena,

taitapi talona olla,

weromiessä wieretellä.

Hywä minä, sinä sitäin parempi.

Hywä naipi naapurista, 1780

paha taipalen takoa.

Hywä naipi naapurista,

sonni kotisuojuksista.

Hywä oli entinen elämä,

kun oli tekiät työllä,

rannalla rahan hakiat.

Hywä olo, laiskat päiwät:

syö, minkä ampuu.

Hywä on akka aikanansa,

jos toruuki toisinansa.

Hywä on akka arwollansa:

kinnas wanttuen watopi.

Hywä on apu altaki päin.

Hywä on emäntä kotona,

waikka wettä keittäköhön.

Hywä on herroissa elämä,

waan on päälle waarallinen,

kanssa kaulalle kamala.

Hywä on huonoki hädässä,

tahkimuski tarpehessa.

Hywä on huowissa eleä, 1790

waru päätä warjellessa.

Hywä on hylkehen eleä:

syöpi luotansa lihoa,

juopi wettä wierestänsä.

Hywä on hyllyltä puhua,

aitan päältä ammotella.

Hywä on hywä puhuttunaki.

Hywä on hywästi eleä,

kaunis kuolla kunnialla.

Hywä on ison pinon wieressä

lastuja noukkia.

Hywä on ja hyödyllinen

olla yljällä yhdellä;

paha on ja waarallinen

olla monen morsianna.

Hywä on jalkaki jänistä

suden suusta saatuansa.

Hywä on jouhewa hewoinen,

paha waimo hapsellinen.

Hywä on joukossa Jumala,

kaunis Kiesus kumpalina.

Hywä on juoma hurskahille, 1800

paha paljon juonehille:

hurskahat iloittelepi,

hullut tappeloittelepi.

Hywä on kirwes kiertehestä,

weitsi wienokarkiasta,

wiikatet murenewasta.

Hywä on kärwäisenki apu.

Hywä on lapsen lasna olla

hywän wanhemman warassa,

hywä wanhan wanheta'ki

hywän nuoremman nojassa.

Hywä on lapsi laiskan waimon,

käsikukka kunnottoman:

kun tulepi työlle lähtö,

istuksen imettämähän.

Hywä on lyhyt hypätä,

matala meri mitata,

hullun mieli houkuteltu.

Hywä on lämmin laihan lapsen,

ei ole liiaksi lihawan.

Hywä on menewätä ajaa,

peljättää pakenewata.

Hywä on mies Jumalan luoden,

itse tahtoen tawaton.

Hywä on mämmi jäämähänki,

kelpaa kaali huomenaki.

Hywä on neiden toiste tulla, 1810

tytön käydä keikutella,

ison tuttuhun tupahan,

emon kaunon kartanohon.

Hywä on neiti pyyttäissä,

kaunis kaupateltaissa,

portto pois ajettaissa,

luisku luowuteltaissa.

Hywä on olla autuasna,

waikka ei waiwaisna pahempi.

Hywä on olla hympyrällä,

kaunis kampura jalalla.

Hywä on olla hympyrällä,

lysti lyngällä eleä.

Hywä on olla kimpussa,

parempi kimpun takana.

Hywä on olla ollussansa,

eletyssänsä elää.

Hywä on olla ylläpäänä,

kosk' on yItäpään pitäjä.

Hywä on paha johonki,

kelpaa kehno kuhunki.

Hywä on pieles pienoinenki

talwella takawarana.

Hywä on pirtti pikkuinenki, 1820

kota kolmisoppinenki.

Hywä on purresta puhua,

wenehestä wieretellä.

Hywä on puuro tähtehenä,

kelpaa kaali huomenaki.

Hywä on puusta puhua,

mäen päältä mällötellä.

Hywä on riista riistan päällä,

siunaus sitäi parempi.

Hywä on sitä ottaa, joka itse menee.

Hywä on sokioitten maassa silmäpuolen eleä.

Hywä on suksi suunnallinen,

siiwo päällinen siwakka.

Hywä on suolla suuri jalka,

kirkossa kepiä kenkä.

Hywä on suolla suuri wirsu,

lialla lewiä kenkä.

Hywä on syödä silmillisen 1830

sokian kalawadista.

Hywä on syönyttä syöttää,

paha kuollutta kostuttaa.

Hywä on tadet tanhualla,

paha pirtin lattialla.

Hywä on taitawan laulaa.

Hywä on tiellä tiipotella,

kell' on kengässä hewoinen,

raudassa rahan alainen,

sukka jalka wiskarissa.

Hywä on toisen lanteilla tuleen istua.

Hywä on totta tarpehessa,

heitteä hätäwarassa.

Hywä on totta torkuttaa,

hywä käskeä hyweä.

Hywä on tyttö tyynemmästä,

piika suusta pienemmästä:

ei se suutu sulhasille,

eikä miehille melua.

Hywä on tyttö tyynempänä,

piikalapsi pienempänä,

poika on raiwona parempi,

oritwarsa ärhökkänä.

Hywä on tyynnä tyttölapsi, 1840

raisuna orit hewoinen.

Hywä on täti niemen nenässä.

Hywä on ukko huonompiki,

tarpehen on tahkimuski:

tuopi tuohta wirsukseni,

pajun niintä pauloikseni.

Hywä on ukko hympyrästä,

kaunis kampura jalasta:

hympyrä hywällä syötti,

kampura weden kaloilla.

Hywä on wanhan waeltaa

hywän nuoremman nojalla.

Hywä on ylhäältä -- Hywä on puusta.

Hywä on ystäwä kylässä,

perehessä peljättäwä.

Hywä on ystäwä tiessä,

parempi reppu reessä.

Hywä on yöllä soudeskella,

kuutamella kuljeskella.

Hywä on yöllä yksin soutaa,

kuuwalolla kulkotella:

täynnä on rannat reinikoita,

täynnä reinikat tulia.

Suomen Kansan Sanalaskuja · 第 70 / 236 题