HILMA. Elviira, tässä se on se nuorukainen, joka on minun.
NEITSY JANNE. Minä olen sinun ja sinä olet minun ja meidän on maa ja
taivas!--Ja yhdeksi merkiksi panen minä sinulle tämän rahan rintaasi:
ihmissydämen pelastamisesta.
ELVIIRA (itsekseen, itkien). Kaikki muut ovat onnellisia...
NEITSY JANNE. Ka, itkeekö tuo Elviira? (Menee Elviiran luo.) Mitä sinä
neitonen itket?